Anne Liinamaa

Arkisto

Kaveri, toveri vai kumminkaima?

Annen vaaliteemat eduskuntavaaleissa – 4. joulukuuta 2008

Ari Lagerbom kiinnitti kirjoituksessaan (SK 18.11) aiheellisesti huomiota lautakuntien valintakriteereihin henkilövalinnoissa. Haluan kuitenkin oikaista erään kirjoituksessa esitetyn seikan.

 

Sosiaalilautakunnan viimeisessä kokouksessa 12.11 tehdyt kodinhoitajien valinnat ratkaistiin yksimielisesti esittelijän esityksen mukaan. Kodinhoitajavalinnat olivat esillä jo edellisessä sosiaalilautakunnan kokouksessa, jolloin eräät lautakunnan jäsenet kiinnittivät huomiota yhden esitetyn henkilön vähäiseen työkokemukseen. Tämän johdosta lautakunta päätti laittaa valinnat ’pöydälle’ ja pyytää esittelijää kertomaan seikoista, joiden vuoksi hän puoltaa esitettyjä henkilöitä kodinhoitajan virkaan.  Esittelijän perusteluiden jälkeen sosiaalilautakunta päätti hyväksyä esityksen eikä asiasta äänestetty.

 

Kodinhoitajan tehtävään valittiin kymmenen henkilöä, hakijoita oli 58. Lisäksi lautakunnan kokouksessa oli monta muuta tehtävää, joihin oli useita hakijoita. Lautakunnan jäsenet saavat yhteenvedot hakijoiden koulutuksesta ja työkokemuksesta, mutta pelkästään niiden perusteella on lähes mahdotonta laittaa hakijoita paremmuusjärjestykseen.  Paremmin asiasta osaavat päättää virkamiehet, jotka ovat kutsuneet osan hakijoista työpaikkahaastatteluun tai ovat mahdollisesti jopa työskennelleet samassa työpisteessä jonkun hakijan kanssa.

 

Mielestäni henkilövalinnat pitäisi poistaa lautakunnilta ja siirtää virkamiehille. Näin hakijoiden etu toteutuisi paremmin ja mahdollinen politiikan vaikuttaminen henkilövalintoihin jäisi pois.

 

 

Anne Liinamaa (vihr.)

sos.lautakunnan jäsen

Ei kommentteja »

Porin kaupungin Verkossa Nyt! keskustelun kysymyksiä ja vastauksia

Annen vaaliteemat eduskuntavaaleissa – 8. lokakuuta 2008

Porin seudun Vihreät vastasivat kuntalaisten kysymyksiin Verkossa Nyt! keskustelussa 7.9. Tästä näet mitä vastasin tehtyihin kysymyksiin. Tutustu myös muiden ehdokkaiden vastauksiin sivulla www.pori.fi ja klikkaa kohtaa 2008 kuntavaalit 26.10.

 

 

Mitä mieltä olette perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja päivähoitotilanteen parantamiseksi ehdotetusta lasten kotihoidontuen maksamisen jatkamisesta kouluikään asti? Kannatatteko esim. 200 euroon suuruisen Pori-lisän maksamista niille, jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsiaan kunnes nuorin menee kouluun sen sijaan, että kuormittaisivat kunnallista päivähoitoa?
Lapsiperheiden puolesta

 

Anne Liinamaa: Jokaisella perheellä tulee olla oikeus valita miten haluaa lapsensa päivähoidon järjestettävän. Erilaisia päivähoitomuotoja tulisi tukea tasapuolisesti ja lasten kotihoidon tulisi olla yksi varteenotettava vaihtoehto. Yksi hyvä keino tähän on kotihoidontuen kuntalisä, jota voitaisiin hyvin maksaa esim. juuri tämä ehdotettu 200 euroa siihen asti kunnes lapsi menee kouluun tai esikouluun.

 

Millaisia tavoitteita teillä on Porin talouden suhteen? Mitkä ovat painopistealueita? Mistä rahat saadaan näihin? Miten rahat riittävät, mistä vähennetään? Miten veroäyrin käy?
Kaupungin asukki

 

Anne Liinamaa: Kunnan peruspalveluista kuten sosiaali-, terveys ja koulutuspalveluista ei ole varaa tinkiä. Tulevaisuudessa vanhusten määrä tulee vielä lisääntymään. Tästä johtuen pidän mahdollisena, että veroprosenttia joudutaan tulevaisuudessa korottamaan.

 

15-18 -vuotiaat kokevat, ettei heillä ole mitään paikkaa missä kokoontua ja viettää aikaa iltaisin. Nuorisotalot ovat auki vain osan viikosta ja sulkeutuvat yhdeksältä, jonka jälkeen poliisi häätää nuoret yleisiltä paikoilta. Perjantain limudiskotkin on suunnattu nuoremmille. Tekemisen puute ajaa nuoret keksimään arveluttaviakin tapoja viihdyttää itseään. Mitä asialle tulisi tehdä?
Nuorten asialla

 

Anne Liinamaa: Vihreiden mielestä jokaisen, myös lasten ja nuorten, on saatava vaikuttaa kotikatunsa, kaupunginosansa tai kylänsä asioihin. Päätöksenteossa on kuunneltava nuorisovaltuustoja. Nuorten omia mielipiteitä tulee kunnioittaa, kun heidän asioistaan päätetään. Tällöin voidaan nuorisotyötä kehittää oikeaan suuntaan. Nuorisotiloja tulisi lisätä ja kolmannen sektorin työtä tukea nuorten hyväksi. Valitettavaa on, että Porissa on vielä monia alueita, joissa ei ole ollenkaan omaa nuorisotilaa.

 

Määräaikasten työsuhteiden määrä on kovassa kasvussa. Mitä tilanteelle on tehtävissä?
Pätkätyöläinen

 

Anne Liinamaa: Kunnat ovat merkittäviä työnantajia, joiden tulee kantaa vastuu työntekijöistään. Kuntien on luovuttava esimerkiksi monien naisvaltaisten alojen kuten opettajien, kouluavustajien ja hoitajien pätkätöistä. Vihreiden mielestä työnantaja, joka antaa kesäksi kenkää, ei menesty kilpailussa vähenevästä työvoimasta.

 

 

Kysymys: Vastuuta sysätään aina muitten hartioille. Kuitenkin ilmastonmuutos on asia, mikä pitää ottaa vakavasti – niin yksityisten kuin yhteisöjen. Mitkä ovat kaupungin toimet tämän asian suhteen? Ja miten innostaa (vai pakottaa?) kaupunkilaisia mukaan talkoisiin?
Yhteisestä asiasta on kyse

 

Anne Liinamaa: Väite siitä, että vastuu sysätään aina muille, on aivan totta. Jokaisen kuntalaisen tulisikin miettiä mitä voisi tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Yksi helposti toteutettava keino on pyöräilyn lisääminen. Monet lyhyet matkat kuljetaan autolla, vaikka yhtä hyvin voisi pyöräillä tai kävellä. Myös päättäjät ovat tärkeässä roolissa puhuttaessa ilmastonmuutoksesta. Auto- ja ajoneuvoveroa pitäisi porrastaa päästöjen mukaan. Kunnille tulisi olla lakisääteinen velvoite osoittaa tonteille kävely- ja pyöräily-yhteys.

 

 

Mitä ajatuksia Porin yliopistokeskus teissä herättää? Missä määrin Porissa on mielestänne oivallettu keskuksen merkitys kaupungille?

 

Anne Liinamaa: Hienoa, että Poriin on saatu yliopistokeskus. Toimintaa tulee ehdottomasti tukea ja kehittää. Aikaisemmin yliopistokoulutukseen hakeutuvat nuoret ovat joutuneet muuttamaan pois Porista ja useimmat eivät ole palanneet takaisin. Nyt taas yliopistokeskus houkuttelee uutta väkeä Poriin, toivottavasti monet heistä jäävät Poriin pysyvästi.

 

 

Miten suhtaudutte SDP:n ehdottamiin ilmaisiin päivähoitopaikkoihin, ja miten yleensäkin suhtaudutte päivähoidon ylläpitämiseen? Onko teistä lapselle parempi, että lapsen hoitaa oma vanhempi kotona 7 -vuotiaaksi asti (kotihoidontuella)? Millä keinoin saataisiin isät myös hoitovastuuseen ja vanhemmat vuorottelemaan lapsen kotona hoitamisessa?
Anna-Leena Nieminen

 

Anne Liinamaa: Vihreät ovat puolustaneet nykyistä käytäntöä, jossa päivähoito on maksutonta niille, joiden tulot ovat pienimmät. Päivähoitomaksujen poistamisesta hyötyisivät eniten keski- ja hyvätuloiset perheet, koska he maksavat päivähoidosta eniten.
Mielestäni perheet itse ovat parhaita asiantuntijoita päättämään lastensa hoidosta. En halua asettaa kotihoitoa ja päivähoitoa vastakkain, molemmissa on omat hyvät puolensa. Pidän tärkeänä, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapsensa hoitoon. Neuvolajärjestelmässä tulisi enemmän ottaa isät huomioon ja korostaa heidän rooliaan lasten hoidossa.

 

 

Mitä mieltä olette siitä, että tiedotusvälineiden mukaan Porin sos.dem. kaupunginhallitusryhmä näkee huonona sen ,että 1.kaupunginjohtaja toteaa olevansa kaikkien kaupunkilaisten ei vain demarien parasta ajatteleva ja sen mukaan toimiva ?
porilainen veronmaksaja

 

Anne Liinamaa: Olen iloinen siitä, että näistä asioista keskustellaan julkisesti. Kaupunginjohtaja on kaikkia kaupunkilaisia varten.

 

 

Huolestuttaako nukkuvien puolueen kasvaminen teitä? Mistä äänestysaktiivisuuden lasku mielestänne kertoo?
Zzz

 

Anne Liinamaa: Kyllä huolestuttaa! Äänestysaktiivisuuden lasku on todella harmillista. Jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä on äänestysoikeus ja on valitettavaa, jos sitä ei haluta käyttää. Monet ovat pettyneet politiikkaan. Päätöksenteon pitäisi olla avointa ja kuntalaisten pitäisi saada tietää millä perusteella heidän asioistaan päätetään.

 

 

Maamme tappavinta tautia, alkoholismia, hoidetaan Porissa yhä lisääntyvällä medikalisaatiolla. Päihdehuollon määrärahat silti junnaavat paikallaan ja päihdestrategia on vitsi. Kunnon hoitojaksoja ei tehdä ja huumesodasta on tullut viivytystaistelua, pelkkää poliisin työtä. Irti huumeista ry ja muut ompeluseurat vastailevat joskus puhelimeen. Onko ’tuprutteleupuolueella’ tähän kantaa?
Johnny-Kai Forssell

 

Anne Liinamaa: Päihdehuoltoon satsaaminen on taatusti kannattava sijoitus. Mitä pidemmälle ongelmat etenevät sitä kalliimmaksi niiden hoito tulee.

 

 

Onko Porissa havaittavissa jokin selkeä epäkohta, johon vaalionnen niin salliessa puuttuisitte? Jos on, mikä?

Anne Liinamaa: Poliittiset virkanimitykset ovat jälleen nousseet otsikoihin. Kaupungin työntekijät tulee valita pätevyyden ei poliittisen kannan mukaan. Tähän epäkohtaan haluan vastaisuudessakin puuttua.

Ei kommentteja »

Reilua lähiruokaa 25.9.2008

Annen vaaliteemat eduskuntavaaleissa – 25. syyskuuta 2008

Satu Tietari muistuttaa (SK 22.9.08) tärkeästä asiasta, lähiruuan käytöstä. On kuitenkin syytä muistaa, että lähiruuan ja Reilun kaupan tuotteiden ei tarvitse kilpailla keskenään.

 

Lähiruoka on ympäristöystävällistä ja valmistettu puhtaista lähellä tuotetuista raaka-aineista. Arvioitaessa ruuan ympäristövaikutuksia tulee kiinnittää huomiota viljelyyn, jalostukseen, pakkaukseen, kuljetukseen ja syntyneisiin jätteisiin.  Halutessa vähentää oman syömisen tuottamaa ympäristörasitusta on hyvä suosia kasvis-, lähi,- ja luomuruokaa. Ruoan hankkimisen määrään on myös syytä kiinnittää huomiota, koska ruoan roskiin heittäminen on turhaa luonnonvarojen tuhlausta.

 

Lähiruoka tarkoittaa omalla alueella tuotettua ja kulutettua ruokaa. Kun tuote tuodaan ruokakauppaan läheltä, säästetään polttoainetta. Lähiruokaa suosimalla tuetaan oman alueen työpaikkoja, kun maatalous tarvitsee enemmän työntekijöitä. Kaikkia elintarvikkeita ei ole kuitenkaan mahdollisuus tuottaa Suomessa, tästä yhtenä esimerkkinä on kahvi.

 

Suomessa torjunta-aineiden käyttörajoitukset ovat tiukemmin rajoitetut kuin monissa muissa maissa. Useissa maissa on myös vaikea saada puhdasta kasteluvettä. Työntekijät saattavat olla laittomia siirtolaisia ja halpatyövoimaa.  Kehitysmaiden viljelijöiden elämään voi vaikuttaa myönteisesti suosimalla Reilun kaupan tuotteita. Reilun kaupan periaatteet edellyttävät viljelijöiltä ympäristön suojelua ja mahdollisemman luonnonmukaista viljelyä. Kehitysmaiden viljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen ja osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään paikallisten elinolojen parantamiseen. Lapsityövoiman käyttö on kielletty. Lisäksi Reilun kaupan tuotteiden alkuperä pystytään jäljittämään tarkalleen, toisin kuin monien ylikansallisten yritysten tuotteiden.

 

 

Anne Liinamaa

Ei kommentteja »

Sosiaaliturvassa on epäkohtia 10.9.2008

Annen vaaliteemat eduskuntavaaleissa – 25. syyskuuta 2008

 

Jouko Kauppila (SK 30.0.08) on huolissaan sosiaalitukien vääränlaisesta käytöstä. Hän nostaa esille pimeän palkan maksamisen ja työttömyyskorvauksilla keplottelun. Näissä asioissa on epäilemättä väärinkäytöksiä ja hyvä, että niitä tuodaan esille ja niistä keskustellaan.

 

Suomen perustuslailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Heitä, jotka tähän ryhmään oikeasti kuuluvat, ei ole syytä syyllistää ja heidän motiivejaan kyseenalaistaan.

 

Suomen sosiaaliturvassa on kuitenkin kohtia, jotka suorastaan houkuttelevat väärinkäytöksiin. Vanhempainvapaan päätyttyä pienen lapsen vanhemmalla on mahdollisuus jäädä kotihoidon tuen varassa hoitamaan lastaan kotiin.  Kotihoidon tuki on pienempi kuin työmarkkinatuki,  ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta puhumattakaan. Moni onkin perustoimeentulon taatakseen ilmoittautunut työttömäksi, vaikka todellisuudessa on vapaaehtoisesti hoitamassa lastaan kotona. Nykyinen käytäntö viestii myös lasten kotihoidon arvostuksen puutteesta. Vanhemmille ei haluta tarjota todellisia vaihtoehtoja lastensa hoitomuotojen välillä vaan vanhempien annetaan ymmärtää, että lapsi on parempi viedä kunnalliseen päivähoitoon. Ratkaisu tulee veronmaksajille kalliiksi.

 

Kauppila nostaa esiin yhden Suomen sosiaaliturvan pahimmista epäkohdista, puolison tulojen vaikutukseen työmarkkinatukeen.  Sosiaalitukien yksikkö on perhe, kun taas verotuksessa perhettä ei huomioida juuri lainkaan. Perheverotus on poistunut aikoja sitten, ottamistaan lainoistaan mm. opintolainasta jokainen on vastuussa henkilökohtaisesti, mutta yllätys, yllätys, työttömyyden kohdatessa aletaan puhua perheen yhteisistä tuloista.

 

Kolumnissa ihmetellään yleisöosastokirjoitusta, jossa ’hyväpalkkaisen insinöörin napannut lähihoitaja vaatii tukiensa jatkamista, vaikka talouteen oli saatu varsinainen kultamuna.’ Lähihoitajan kerrotaan tunteneen olevansa suhteessa nöyryytetty joutuessaan olemaan puolisonsa elättinä. Perinteinen perhemalli korostaa miestä perheen elättäjänä ja siksi monen naisen saattaa olla helpompaa sopeutua rooliin, jossa perheen toimeentulo on miehen tulojen varassa. Kaikille tämä ei kuitenkaan ole helppoa. Suoranainen katastrofi saattaa olla esimerkkiperheessäkin käsillä silloin, jos tilanne muuttuu ja lähihoitaja saa töitä ja insinöörimies jää työttömäksi ja näin täysin vaimonsa ansioiden varaan. Tämä näkymä saattaa hyvinkin toteutua tulevaisuudessa, kun insinöörejä valmistuu enemmän kuin työmarkkinoilla tarvitaan, mutta hoitoalaa uhkaa työvoimapula. Työmarkkinatuki lakkaa, jos pariskunnan yhteenlasketut tulot ylittävät 1878 euroa kuukaudessa, joten varsinainen ’kultamuna ’ ei tarvitse olla, jotta tähän summaan päästään.

Ei kommentteja »

Päivähoitomaksujen perusteista (julkaistu Satakunnan Kansassa 4.6.08)

Annen vaaliteemat eduskuntavaaleissa – 4. kesäkuuta 2008

Porin sosiaalilautakunnan jäsenet Juha Sandberg ja Helena Vuontio (SK 2.6.08) esittävät, että päivähoitomaksut on pidettävä ennallaan Porissa.

Kirjoituksesta saa väärän käsityksen siitä mitä päivähoitomaksujen muutokset käytännössä merkitsevät. Todellisuudessa on kyse sekä päivähoitomaksujen korotuksista että maksujen pienenemisestä, riippuen perheen tuloista.

Maksut laskevat, jos yksinhuoltaja ansaitsee alle 2800 ja kaksilapsinen kaksivanhempinen perhe alle 3800 kuukaudessa. Muutokset alentavasti ovat kymmeniä euroja kuukaudessa. Uudistuksesta hyötyvät eniten pienituloiset. Keski- ja suurituloiset maksavat päivähoidosta enemmän kuin aiemmin. Juuri köyhimmät perheet tarvitsevat eniten tukea, ja tämä uudistus on heidän kannaltaan askel parempaan suuntaan.

Päivähoidon asiakasmaksuja on korotettu viimeksi vuonna 2001. Korotus kohdistuu perheisiin, joissa vanhemmat käyvät töissä ja työssäkäyvien palkat ovat nousseet reilusti viimeisen seitsemän vuoden aikana. Päivähoidosta maksetaan siis suhteessa merkittävästi vähemmän kuin seitsemän vuotta sitten. Jatkossa asiakasmaksut ovat sidottu indeksiin, jolloin ne muuttuvat samaa tahtia yleisen tulokehityksen myötä eikä isoja kertakorotuksia enää tarvita.

Porin sosiaalikeskuksen budjetti on ylittymässä tänä vuonna roimasti. Myös lapsiperheille suunnattu osuus on rajallinen. Tämä on ikävä tosiasia, kunpa asia voisikin olla toisin. Uskallan väittää, että käytännössä päätös pitää päivähoitomaksut nykyisellään Porissa merkitsee, enemmin tai myöhemmin, sitä että rahat säästetään poistamalla kotihoidontuen kuntalisä. Vihreät haluavat korostaa lapsiperheiden valinnan vapautta lastensa päivähoidon suhteen. Kotihoidon kuntalisä on yksi merkittävä tukitoimi lasten kotona hoitamisen puolesta.

Politiikassa joudutaan tekemään myös ikäviä päätöksiä, mutta kuntalaisilla on oikeus tietää päätöksen teon perusteet. Vastuullinen politiikan tekeminen edellyttää tosiasioiden tunnustamista ja vastuunottoa kokonaisuudesta.

Anne Liinamaa

Porin sosiaalilautakunnan jäsen (vihr.)

Ei kommentteja »

Lausunto perusturvakeskuksen johtosääntöluonnoksesta 29.4.2008

Annen vaaliteemat eduskuntavaaleissa – 2. toukokuuta 2008

Sosiaalilautakunnan kokouksessa lautakunnalta pyydettiin lausuntoa perusturvakeskuksen johtosääntöluonnoksesta.  Esitys oli seuraava:   ”Kaupunginvaltuusto valitsee perusturvakeskuksen perusturvajohtajan.  Kaupunginhallitus voi ottaa perusturvajohtajan avoimeen virkaan väliaikaisen viranhaltijan enintään kuuden kuukauden ajaksi.  Perusturvalautakunta valitsee tulosalueiden ja tulosyksiköiden päälliköt. Tulosyksiköiden päälliköt päättävät alaisensa henkilökunnan valinnasta.”

Esitys ei sopinut vasemmistolle. He eivät ole oppinneet erehdyksistä vaan halusivat edelleen, että lautakunta valitsee koko henkilöstön.

Henkilövalintoja pohdittaessa olisi kuitenkin syytä miettiä seuraavia asioita.

Nykyisen käytännön mukaan henkilövalinnat tapahtuvat niin, että kyseisen yksikön esimies, esim. päiväkodin tai vanhainkodin johtaja, on mukana haastattelemassa osan hakijoista. Haastattelun jälkeen päätetään henkilö, jota esitetään lautakunnalle.

Sosiaalilautakunnan jäsenet saavat yhteenvedot kaikkien hakijoiden koulutuksesta ja työkokemuksesta, mutta eivät osallistu hakijoiden haastatteluun. Tämä olisikin käytännössä mahdotonta, koska yhdessä kokouksessa saattaa parhaimmillaan olla toistakymmentä paikka täytettävänä ja hakemuksia voi olla jopa monta sataa.

Lautakunnan jäsenillä ei siis ole mitään mahdollisuutta ottaa selville kuka hakijoista milloinkin on soveltuvin tehtävään. On vahvasti syytä epäillä, että lautakunnan jäsenten jyrätessä virkamiesten ehdotukset, syyt ovat muualla kuin henkilöiden soveltuvuudessa. Etenkin, jos lautakunnan jäsenet eivät suostu kertomaan perusteluja sille miksi he muuttavat virkamiesten ehdotuksen.

Lautakunnan oikeutta valita henkilöstöä perustellaan usein sillä, että se lisää päätöksenteon avoimuutta. Väite on suorastaan huvittava. Vasemmiston kanta on päinvastoin ollut se, että äänestyksen voittaminen 5-4 on riittävä peruste vaihtaa virkamiesten esitys ja he eivät ole missään selitysvelvollisuudessa valinnoistaan.

2 kommenttia »

Työuupumus oletettua yleisempää (julkaistu SK 1.5.08)

Annen vaaliteemat eduskuntavaaleissa – 1. toukokuuta 2008

Jouko Kauppilan kirjoitus Saikku – nykyajan ilmiö (SK 26.4.08) on herättänyt paljon keskustelua tärkeästä aiheesta; työntekijöiden sairauslomista. Haluan tuoda asiaan muutaman näkökulman lisää. Kauppila väittää, että suurin syy työpaikkapahoinvointiin löytyy vapaa-ajan puolelta viinasta ja parisuhdeongelmista.

En halua vähätellä näiden asioiden merkitystä työpaikan ongelmiin, mutta mielestäni on syytä tarkastella työpaikan sisäistä vuorovaikutusta ja erityisesti johtamista.  Joidenkin tutkimusten mukaan jopa puolet työikäisistä henkilöistä kärsii työuupumuksesta ja joka kymmenes vakavasta työuupumuksesta. Työuupumus on siis sangen yleistä.  Työuupumus kehittyy, kun työtehtävän vaatimukset ylittävät ihmisen voimavarat. Työtä voi olla määrällisesti liikaa tai vastuualueiden epäselvyys ja siihen liittyvät odotusten ristiriitaisuudet voivat lisätä kuormitusta ja sitä kautta uupumusta.

Tämän päivän työelämä luo loistavat mahdollisuudet uupumuksen kehittymiselle. Kaikki työikäiset voivat olla potentiaalisia uhreja sairastumaan työuupumukseen. Tämän vuoksi on tärkeää lisätä tietoa työuupumuksesta ja rohkeasti puuttua asiaan. Kun työuupumus nähdään laajempana kokonaisuutena, voidaan siihen puuttua aiemmin ja tehokkaammin.

Työuupumus on yleistä työpaikoilla, joissa henkilökunnan vaikutusmahdollisuudet oman työn kehittämiseen ovat rajoittuneet. Pätkätöiden luoma epävarmuus työn jatkumista ja johdon kykenemättömyys rakentavaan vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa ovat seikkoja, jotka edistävät uupumista. Johdon vastuulla ovat myös toiminnan kehittäminen niin, että työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja tärkeäksi.

Maija Kääriäinen listaa kirjassaan Huomio työhyvinvointiin (2003) tyypillisiä piirteitä henkilöille, joilla on riski sairastua työuupumukseen. Huomioni kiinnittyi erityisesti kahteen seikkaan. Kääriäisen mukaan yksi riskitekijä on, että työntekijä pitää työtä tärkeimpänä ihmisenä olemisen tapana ja samalla ihmisarvon mittana. Toisena seikkana hän mainitsee, että työntekijä antaa työn vaatimusten jatkuvasti mennä ohi muun; läheisten suhteiden, harrastusten jopa terveyden.

Totuus ’saikkujen’ syistä voi monessa tapauksessa olla jopa  päinvastainen mitä Kauppila arveli. Kyseessä ei olekaan joukko lintsareita vaan joukko ylitunnollisia työntekijöitä, jotka yrittävät ristiriitaisten odotusten keskellä tehdä täydellistä työtulosta oman terveytensä kustannuksella.

Ja lopuksi mielenterveysseuran sivuilta löytynyt lause: ” Jokaisella meillä on joskus ongelmia. Oleellista on se, miten vaikeuksista pystyy selviytymään ja jatkamaan elämää eteenpäin.”

Anne Liinamaa

Ei kommentteja »

Sivusto on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Kirjaudu sisään