Anne Liinamaa

Arkisto

Nainen, äänestä naista!

Annen vaaliteemat eduskuntavaaleissa – 22. lokakuuta 2012

Satakunnan Kansan etusivulla (SK 22.10.2012) on lainaus kolumnista, jossa neuvotaan ”Nainen, älä äänestä naista kuntavaaleissa”. Naisnäkökulmasta väite on suorastaan karmaiseva.

Nyt käynnissä olevissa kuntavaaleissa naisehdokkaiden osuus on vähentynyt ensimmäisen kerran neljään vuosikymmeneen. Naisehdokkaiden osuus on laskenut niin, että ehdokkaista vain 37,2 % on naisia.

On merkittävä seikka, että kunnalliseen päätöksentekoon osallistuu sekä miehiä että naisia, sillä kuntapalvelut ovat perusta kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnille ja tasa-arvolle. On seikkoja, jotka kunnallisessa palvelutuotannossa vaikuttavat erityisesti naisiin. Esimerkiksi toimiva päivähoito ja vanhuspalvelut mahdollistavat sen, että naiset voivat käydä kodin ulkopuolella töissä. Näin ei ole aina ollut. Kunta on useammin myös naisen työnantaja kuin miehen, kunnan työntekijöistä peräti 80 prosenttia on naisia.

Me naiset emme voi luottaa siihen, että miehet pitävät huolen siitä, että naisia saadaan tarpeeksi kuntapäättäjiin. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että naiset äänestävät naisia.

Ei kommentteja »

Riittävä oppilashuolto on satsaus tulevaisuuteen (kirjoitus yhdessä Kaarina Rannen kanssa)

Annen vaaliteemat eduskuntavaaleissa – 19. lokakuuta 2012

Arjen koulutyössä yhdistyvät sekä oppiminen että kasvatus, oppiminen koulussa ei onnistu, jos lapsi ei tunne oloaan turvalliseksi ja hyvinvoivaksi. Koulujen oppilashuoltotyöryhmien tehtävänä on varmistaa lapsen hyvinvointi koulussa ja puuttua sitä uhkaaviin tekijöihin. Oppilashuoltotyöryhmään osallistuminen tavalla tai toisella on jokaisen koulun aikuisen oikeus ja velvollisuus. Koulun opettajien lisäksi oppilashuollosta koulussa vastaavat koulukuraattorit, koulupsykologit, kouluterveydenhoitajat ja koululääkärit. Jokainen tuo oman osuutensa yhteiseen moniammatilliseen yhteistyöhön, yhdessä autetaan oppilasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Perusopetuslaissa (2003) on maininta oppilaan oikeudesta koulukuraattoripalveluihin. Tämän mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuoltoon kuuluvat kuraattoripalveluiden ohella terveydenhuolto, psykologipalvelut ja – se, mikä usein tässä yhteydessä unohdetaan mainita ja myös tänä päivänä porilaisissa kouluissa tunnutaan minimoitavan: ravintoarvoiltaan riittävä ja laadukas ateria koulupäivän aikana.
Koulussa opettajat tuntevat oppilaansa parhaiten, mutta pystyvät ainoastaan rajallisesti puuttumaan oppilaan ongelmiin. Tällöin on tärkeää, että voi pyytää apua muilta koulun ammattilaisilta. Koulussa huoli oppilaasta lähtee yleensä opettajalta, joka konsultoi asiassa erityisopettajaa, koulukuraattoria, psykologia tai terveydenhuollon väkeä. Esimerkiksi oppimisvaikeudet saattavat näyttäytyä häiriökäyttäytymisenä, kun oppilas turhautuu liian vaikeiden tehtävien kanssa. Vastaavasti koulukiusaaminen tai vaikea perhetilanne häiritsee ratkaisevasti oppimiseen keskittymistä. Juuri tämän tyyppisiin ongelmiin oppilashuoltotyöryhmät etsivät ratkaisuja.
Oppilashuoltotyöryhmän tärkeänä tehtävänä on yhteistyö paitsi koulun henkilöstön ja oppilaan huoltajien myös eri sidosryhmien kanssa. Oppilashuoltotyöryhmän työ on vaikeutunut yhteiskunnan ja perheiden muutosten myötä. Tänä päivänä koulua työllistävät oppilaiden perhetaustasta nousevat kysymykset, oppilaiden löyhä sitoutuminen koulutyöhön, oppilaiden kasautuneet ongelmat, päihdeongelmat ja ryhmien työrauhaongelmat. Oleellista näihin kysymyksiin tarttumiseksi on se, mikä on kuraattori- ja koulupsykologipalvelujen sekä kouluterveydenhoidon saatavuus ja laatu.
Oppilashuolto on esimerkki palvelusta, joka ennaltaehkäisee ongelmia ja siten säästää rahaa, mutta myös parantaa elämänlaatua ja takaa hyvät eväät aikuiselämään. Nuoren syrjäytyminen tulee meille kaikille paljon kalliimmaksi kuin hyvälaatuinen varhainen tuki. On laskettu, että yksi syrjäytynyt ihminen tulee maksamaan yhteiskunnalle yhden miljoonan 60 ikävuoteensa mennessä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus on tasavertaisissa kaikille yhteisissä palveluissa. Ne ovat meille kunnian asia, josta on pidettävä kiinni, niin kouluissa kuin terveydenhuollossakin.
Nuorten ongelmissa ennaltaehkäisyn tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Terveyteen panostaminen tulee paljon halvemmaksi kuin sairauden hoitaminen. Kouluterveydenhoitajat, lääkärit, kuraattorit ja psykologit tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää työtä, jolla pystytään puuttumaan ongelmiin ennakoivasti. Suosituksia kouluterveydenhoitajien ja lääkärien määrästä on kyllä olemassa, mutta monissa kunnissa ne jäävät pelkiksi suosituksiksi, jotka eivät käytännössä toteudu.
Porin kaupungin peruskouluissa on koulukuraattoreja yhdeksän ja koulupsykologeja neljä. Yhtä kuraattoria kohti on 3-5 koulua ja yhtä psykologia kohti 7-10 koulua. Suhteessa oppilasmääriin Porissa on noin 850 oppilasta/kuraattori ja noin 2000 oppilasta/psykologi.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö esittää, että 800 oppilasta kohti pitäisi olla yksi kuraattori ja 1500 oppilasta kohti yksi koulupsykologi. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden osalta nykyiset suositukset pitää muuttaa normeiksi. Tällaiselle uudistukselle olisi tarvetta myös Porissa osana pitkäkestoisia säästötavoitteita. Oppilashuollon panostukset, jotka nyt vaikuttavat menoeriltä ovat säästöä tulevaisuuteen.

Ei kommentteja »

Sivusto on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Kirjaudu sisään