Ilmasto lautasella -tapahtuma veti väkeä
Kaupunginvaltuusto – 26. maaliskuuta 2009 klo 23.18
Porissa järjestettiin Ilmasto lautasella -kasvisbrunssi sunnuntaina 15.3. Tapahtuman järjestettivät vapaaehtoisvoimin Animalian Porin alueosasto, Porin seudun Ympäristöseura, Porin seudun vihreät, Satakunnan Vasemmistonuoret ja Porin seudun Maan ystävät. Tapahtumapaikkana oli intiimi Rakastajat-teatteri, jonne väkeä saapui yli kaikkien odotusten, noin 90 henkilöä. Tapahtuma pohjusti 23.3. Porin kaupunginvaltuustolle jättämääni valtuustoaloitetta (Ks. Puheet, kirjoitukset ym. kannanotot), jossa esitetään selvitettäväksi mahdollisuutta yhteen kasvisruokapäivään viikoittain kaikissa porilaisissa kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja muissa laitosruokaloissa.
Tapahtuman pääpuhujana oli Suomen Luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius, joka kiteytti puolituntiseen puheenvuoroonsa runsaasti pohdittavaa kirjavalle kuulijakunnalle. Straniuksen mukaan päästöjen vähentäminen on lopulta helppoa ja jokaisen kuluttajan omista valinnoista kiinni. Uusimpien selvitysten mukaan mm. liharuokapäivien vähentämisellä neljään kertaan viikossa voitaisiin saada ympäristön kannalta merkittäviä muutoksia aikaan.
Ruokavalinnoilla voi vaikuttaa omien elintapojen ilmastovaikutuksiin yhtä paljon kuin asumisen ja liikkumisen valinnoilla. Ruuan ympäristövaikutukset syntyvät mm. rehusta, lannoitteista, kuljetuksista, pakastealtaista, tehtaista ja koko infrastruktuurista yleisesti. Lisäksi lihantuotannossa kuluvan veden määrä lisää runsaasti ympäristökuormitusta. Yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan 14 000 litraa puhdasta vettä, kun esimerkiksi perunakilon tuottamiseen sitä kuluu vain 250 litraa. Suomalaisten kotitalouksien ekologisesta selkärepusta kolmannes aiheutuu lihan kulutuksesta: naudanlihakilo kuluttaa 46 kg luonnonvaroja, kun vastaava luku Brasiliassa tuotetulle soijalle on 3 kg.
Straniuksen mukaan sekaruokavaliossa luomun suosiminen kannattaa. Kasvisruokavaliossa sen sijaan tulisi pikemminkin kausittain harkita, mitä kasviksia käyttää ja missä ne on tuotettu. Espanjan auringossa kasvanut tomaatti on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, kuin Pohjoisessa talvella kasvatettu kasvihuonetomaatti. Itse asiassa olennaisempaa kuin se, miten ruoka on kuljetettu Suomeen Brasiliasta tai Espanjasta, on se miten kukin itse hakee sen kaupasta. Jos pitää hakea vain yksi tuote kaupasta autolla, on täysin merkityksetöntä minkä tuotteen ostaa: kaikki positiiviset ympäristövaikutukset kumoutuvat automatkan myötä.
Lisäksi Stranius kehotti kiinnittämään huomiota pakkausjätteisiin, mutta samalla myös pois heitettävän ruuan määrään. Tällä hetkellä yksi kymmenesosa ruuasta päätyy roskiin, joten joka kymmenes kotiin kannettu kauppakassi on turha. Ruuan tuhlaaminen on ympäristön kannalta kaikkein pahinta.
Monipuolisesta kasvisruokavalikoimasta johtuen yksittäisen kuluttajan on helppoa tehdä oma osuutensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä. Straniuksen mukaan EU:n maataloustukijärjestelmää olisi uudistettava ja lisäksi ilmastoa kuormittaville elintarvikkeille olisi määrättävä haittavero. Kaikkiin tuotteisiin tulisi myös pikaisesti saada ilmasto- ja ympäristömerkinnät.
Tiivistetysti ruuan ympäristövaikutuksia voi siis minimoida suosimalla luomua, kuivatuotteita ja lähellä tuotettua ruokaa, kiinnittämällä huomiota ruuan valmistustapoihin (uuni – liesi – mikro), säilömällä ja suosimalla kausiruokaa, käyttämällä ruoka-aineet huolellisesti loppuun sekä lajittelemalla biojätteet. Myös päättäjiin kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä näissä asioissa.
Päivän toisena puhujana oli tutkija Harri Virolainen, entinen kilpaurheilija joka on noudattanut vegaanista ruokavaliota jo 14 vuotta. Hän valotti kuulijoille kasvisruuan terveysvaikutuksia ja vakuutti samalla, että kasvisruuasta riittää energiaa myös urheilijalle. Lisäksi kasvisruuasta puuttuvat erilaiset haitalliset ainesosat, kuten kolesteroli, ja sillä on runsaasti myös positiivisia vaikutuksia. Kasvisravinto sisältää runsaasti antioksidantteja, foolihappoa ja kuituja, jotka ovat tärkeitä elimistön hyvinvoinnille. Kasvissyöjien elinajan odote on pidempi kuin sekasyöjillä, sillä heillä on keskimääräistä vähemmän korkeaa verenpainetta, kolesterolia, sydän- ja verisuonitauteja, syöpäkasvaimia, sokeritautia, nivelreumaa ja ylipainoa.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana Virolainen kertoi, että tutkimuksissa on todettu myös älykkyyden kompensoivan kasvisruokavalion kanssa. Tutkimuksiin on osallistunut satoja naisia ja miehiä. Myös vegaanilasten puutostiloja on tutkittu, ja heidät on todettu itse asiassa terveemmiksi kuin sekasyöjälapset.
Viimeisenä puhujana oli Elisa Lindblom Vegaaniliitosta. Hän kertoi kuulijoille kasvisruuan monipuolisuudesta ja kaikista niistä vaihtoehdoista, joilla liha on ruokavaliossa helposti korvattavissa. Miehetkin kuulemma oppivat käyttämään kasvisruokavaihtoehtoja, kun niitä vain on perheessä tarjolla.
Tapahtuman pääideana oli tarjota alkupaloiksi tiukkaa asiaa ruuan ympäristövaikutuksista ja tämän jälkeen maistattaa monipuolista kasvisruokaa. Kasviskokki Noora Jaakkolan johdolla olikin yleisön silmien ja makuhermojen iloksi loihdittu herkullinen, täyttävä ja näyttävä menu. Tarjolla oli mm. nepalilaista linssipataa, purjocouscousia ja perunasalaattia, jälkiruuaksi Reilun Kaupan kahvia ja suklaa-kookospipareita.