Kansalaisvaikuttamisesta
Blogi – 5. maaliskuuta 2007 klo 0.58 – kirjoittanut reetta
Lukiolaisten paneelissa Raumalla kysyttiin, mitä voisi tehdä jos haluaa johonkin asiaan vaikuttaa. Vihreäthän ovat yleisesti sitä mieltä, että kansalaisten osallistumismahdollisuuksia pitäisi parantaa. Esimerkiksi kansanäänestyksiä saisi järjestää useammin. Tämänpäiväisessä Hesarissa inkoolainen Seppo Silaste ehdotti, että annettaisiin kansalaisille lisää päätösvaltaa myös aloite- ja päätösoikeudella. Tarkoittaisi siis, että kun tietty (laissa tätä varten säädetty) määrä kansalaisia asettuu jonkin muodollisesti pätevän aloitteen taakse, siitä on järjestettävä sitova kansaäänestys. Eli kansa tekisi ehdotuksen ja kansa päättäisi. Tähän moni älähtäisi, että poliitikot on valittu sitä varten, että he kantavat poliittisen vastuun ja tekevät vaikeat ratkaisut kansalaisten puolesta. Poliittinen vastuu – tuo klisee tarkoittaa vain sitä, että poliitikko ottaa sen riskin ettei tule valituksi uudestaan. Vaikeista asioista päättäminen kuuluu toki poliitikoille. Mutta miksei myös kansa voisi tehdä omia ehdotuksiaan. Onhan kansanedustajan neljän vuoden toimikausi aika pitkä aika nykyisessä hektisesti muuttuvassa maailmassa. Pitääkö kansan siis todella odottaa se neljä vuotta, jotta pääsee vaikuttamaan haluamaansa asiaan? No, nykysysteemissä voi ottaa yhteyttä asioista päättäviin poliitikkoihin, jotta he tekisivät ehdotuksia kansalaisten puolesta. Oletko joskus tehnyt niin? Minä en ole. Lähdin mukaan politiikkaan, koska halusin vaikuttaa asioihin. Haluni vaikuttaa ei kohdistunut mihinkään tiettyyn yksittäiseen asiaan. Valitsin Vihreän liiton, koska se tarjosi mielestäni parhaan kanavan keskustella kulutuksen jatkuvan kasvun ongelmasta. Silloin ei tullut mieleeni, että vaikuttaa voisi keskustelemalla poliitikkojen kanssa, mikä johtuu ehkä siitä, että säästäminen, kohtuullisuus ja vähempään tyytyminen eivät ole olleet vaihtoehtoja energia- ja talouspolitiikassa. Koulutus- ja sosiaalipolitiikassa säästäminen sitä vastoin on ollut arkipäivää jo pitkään… Entäpä jos kansalaisilla olisikin ajatuksia ja mielipiteitä, joilla yhteiskuntaa voitaisiin parantaa, mutta poliitikot olisivat eri mieltä?
Mikseivät kansalaiset ja kuntalaiset nykysysteemissä ota enemmän yhteyttä päättäjiin? Ehkä siksi, että päätettäviksi tulevat asiat on usein jo niin valmiiksi pureskeltu päätösehdotusten tultua julki, että käytännössä vaikutuksen mahdollisuudet ovat jo ohi. Ja sitten ihmetellään, miksi ihmiset eivät ole kiinnostuneita vaaleista. Kyllähän nykykäytännöistä tulee helposti se olo, että aivan sama mitä äänestän, en kuitenkaan pysty vaikuttamaan siihen itselleni tärkeään asiaan. Mutta sen ei tarvitse olla niin!
Kunnissa on käytössä kuntalaisaloite. Raumalla kerättiin nimiä listaan viimeksi kyläkoulujen puolesta. Nimilista hylättiin, koska allekirjoitukset oli kerätty netissä. Jos samat allekirjoitukset olisivat olleet paperilla, olisi kunnalla ollut velvollisuus järjestää äänestys. Se, että tällainen muotoseikka ratkaisee äänestyksen järjestämisen, osoittaa, että kunnallisten päättäjien enemmistö ei ole kovin kiinnostunut kuulemaan kuntalaisten mielipiteitä. Poliitikkojen – niin kunnallistasolla kuin valtakunnan tasollakin pitäisi olla valmiita paitsi kuuntelemaan kansalaisia, niin myös taipumaan heidän tahtoonsa. Suomen perustuslaissa sanotaan, että valta kuuluu kansalle. Mitenkäs saataisiin homma toimimaan niin, että se todella kuuluisi?
Hanna kirjoittaa:
6. maaliskuuta 2007 kello 22.32
Vaikuttamisen mahdollisuudet kyllä varmasti mietityttävät ainakin kaikkia nuoremman polven äänestäjiä. Itse olen aika lopen kyllästynyt politiikkaan juuri siksi, että tuntuu, että pitäisi olla jo jonkinlaisessa asemassa, että pystyisi todella vaikuttamaan asioihin. Totta kai käyn aina äänestämässä, koska muutenhan minulla ei olisi oikeutta valittaa. Näinhän meille opetetaan, että sitten, kun olette äänestäneet olette vaikuttaneet ja voitte myös kritisoida. Mutta mitä vaikutsta on jälkikäteen kritisoinnilla? Onhan alkoholiveron alennukstakin kritisoitu kansan ja asiantuntioidenkin tahoilta, mutta eipä ole veroa nostettu. Kaikkia muita hokkuspokkus temppuja kyllä yritetään.
Mielestäni todella tärkeää olisi, että kansalaisille kerottaisiin suunnitelmista ja päätösehdotuksista ajoissa niin, että niihin ehtisi vielä vaikuttaa. Lisäksi asioista pitäisi puhua sellaisella kielellä, jota tavallinen kansakin ymmärtää.
Toivottavasti kansalaiset pääsevät tulevaisuudessa vaikuttamaan enemmän. Tietenkin se edellyttää sitä, että kansalaiset haluavat tehdä niin. Tuntuu, että valitettavan suuri osa ihmisistä ajattelee, että ei kuulu minun päätettäviin asioihin. Päätäjänhän on aina rohjettava ottaa myös vastuu, ainakin omasta mielipiteestään.
reetta kirjoittaa:
6. maaliskuuta 2007 kello 23.03
Kiitos Hanna kommentista. Juuri tätä ajoissa kertomista olen ajatellut monesti raumalaisessa kunnallispolitiikassa.
Satamauudistuksen suunnitelmista kerrottiin sitten, kun rakennustyöt uudelle rekkaväylälle olivat alkaneet. Ei ollut siis enää käytännössä mahdollista toteuttaa muita suunnitelmia, joissa rakennettava uusi tie olisi jäänyt turhaksi investoinniksi. Uudistuksesta näytti syntyvän keskustelua vain siksi kun ”valittajat” (huom. termeillä saadaan myös aikaan politiikkaa) kävivät kritisoimaan tehtyä uudistusuunnitelmaa.
Kyläkoulut lakkautettiin, kun oli ensin varmistettu parin kaupunkikoulurakennuksen säilyttämisen välttämättömyys. Eli Nanun kouluun suunniteltiin koko kaupungin keskuskeittiö ja Karin koulun kallis remontti oli valmistunut. Karin koulu on hienolla paikalla ja musiikkiluokat ovat erittäin tärkeä asia, eli remonttia en olisi vastustanut. Mutta sen jälkeen vasta alettiin puhua kalliista seinistä ja kyläkoulujen remonttitarpeista.
No se kunnallispolitiikasta. Valtakunnan politiikan tärkeimmät kysymykset – energiasuunnitelma, ilmastomuutoksen pysäyttäminen ja sosiaaliturvan uudistaminen – vaativat myös avointa keskutelua, mitä onneksi nyt on lehdissä käytykin. Lisää blogissa tällä viikolla…