Maaliskuu 2008
Synnytyskeskustelu liian kipupainotteista
(Julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 25.3.2008)
Raskausaikaan ja synnytykseen liittyvää keskustelua leimaa yleensä vahva kielteisten asioiden sävy. Jo äitiysneuvolassa meitä varoitellaan ruoista, joita ei saa syödä, asioista joita ei saa tehdä, seurataan äitiyskorttiin piirtyviä käyriä ja numeroita ja huolestutaan kaikista poikkeamista.
Äitiysneuvolajärjestelmämme on eittämättä yksi maailman parhaista, mutta miksi sitä ja synnytyssairaaloita leimaa niin valtava kipukeskeisyys? Synnytyssairaalaan tutustuessamme parikymmenpäisestä naisjoukosta nousee vain yksi pelokas kysymys: mistä saa sitten ilokaasua?
Jos keskustelu synnytyksestä jatkuu kipupainotteisena, keskitämme kaiken huomiomme siihen ja unohdamme, miten synnyttäjä voi itse aktiivisesti vaikuttaa synnytykseensä ja siihen liityvään pelkoon.
Ongelmana pelon kitkemisessä on se, että se juontaa juurensa paljon syvemmistä asioista kuin vain akuutin kivun pelosta. Suosittelen kaikille vaihtoehtoista lähestymistä raskauteen ja synnyttämiseen, lisätietoa saa mm. Aktiivinen synnytys ry:n nettisivuilta.
Kukaan ei tunnu enää arvostavan naisen tahtoa jalostaa itseään kivulla. Esimerkiksi yleislääkäri Sirkka-Liisa Kahri epäili, ettei akuuttikaan kipu jalosta ihmistä (HS 9.3.).
Sen lisäksi, että joku voi haluta tuolla tavalla itseään ihmisenä kohottaa, voi nainen ihan vain haluta kohdata synnytyksensä luonnonmukaisesti ja sitä kautta tutustua itseensä ja omiin voimavaroihinsa.
Harvoin synnytyssairaalassa kannustetaan ensimmäisenä tutustumaan vaihtoehtoisiin tapoihin lievittää kipuja. Niiden tarjoamisesta ei ole myöskään apua, jos synnyttäjällä ei ole menetelmistä mitään etukäteistä tietoa eikä luottamusta omaan itseen. Mitä pelkkä kätilön tarjoama pikkuvarpaan hieronta ponnistusvaiheessa enää auttaa?
Tulevan synnyttäjän tulisi saada kasvaa omaan tahtiinsa kohtaamaan itsensä ja pelkonsa tavalla, joka tuo hänelle lisää voimavaroja eikä vie niitä – pelkkä keinotekoisen kivunlievityksen tarjoaminen ei auta synnyttäjää lähemmäksi omaa itseä eli valtavien mahdollisuuksien varastoa.