Huittisten Vihreät ry

Tiedote 16.11.09
Huittisten Vihreät ry on tyytyväinen Huittisten kaupunginvaltuuston maanantaiseen päätökseen palauttaa Huittisten-Sastamalan-Punkalaitumen jätevedenpuhdistamo takaisin teknisen lautakunnan käsittelyyn.

Uudelle kaudelle Huittisten Vihreiden syyskokouksessa valittu puheenjohtaja Anne Bland kiittelee: “Hienoa, että valtuutetut päättivät kuunnella kuntalaisia, jotka tunsivat voimakkaasti, ettei heidän äänensä ollut päässyt asiassa aikaisemmin kuuluville. Nyt päätös jätevedenpuhdistamosta voidaan valmistella avoimesti ja kuntalain mukaan.”

Bland on myös vaikuttunut Pappilanniemen asukkaiden aktiivisuudesta, jotka keräsivät 250-nimen adressin puhdistamon sijaintia vastaan: “Joskus kansalaisaktivismi tai kansalaisosallistuminen on ainoa toimiva tapa vaikuttaa ulkopuolisiin päätöksiin, jotka aiheuttavat paikallisia ongelmia.”

Huittisten Vihreät ry:n kannanotto Pappilanniemen yhteispuhdistamoon

Kuntalaisille kuulemistilaisuus jätevedenpuhdistamosta ennen päätöstä

Huittisten kaupungin ja sen lähikuntien Sastamalan ja Punkalaitumen mahdollinen suuri jätevedenpuhdistamo on herättänyt asukkaissa paljon tunteita.

Mahdollinen yhteispuhdistamo asettaisi lehtitietojen mukaan uusien viemärilinjojen lähistöllä asuvat eriarvoiseen asemaan jätevesimaksuissa; seikka, joka sopii huonosti minkä tahansa kunnan tai kaupungin perusarvoihin. Pitkät siirtoputket kuluttavat myös turhan paljon energiaa, mikä ei ole ilmastoystävällistä.

Lisäksi lehtitiedot ovat olleet ympäristöarvojen kohdalta ristiriitaisia: lisääntyvätkö esimerkiksi liikenne- ja hajuhaitat liian häiritseviksi? Puhdistamon välittömässä läheisyydessä eläisi nelisensataa ihmistä ja uusia tonttimaita kaupataan alueelta.

Mutta onko yhteispuhdistamo kokonaisuuden kannalta kuitenkin parempi ratkaisu kuin useampi pieni? Kuntien välinen yhteistyö on lähes aina useimpia hyödyttävä ratkaisu, ja hyvinä puolina mainittakoon taloudellisuus ja tehokkuus. Porissa aikanaan tehtiin päätös kerätä monen kunnan jätevedet yhteen jättipuhdistamoon. Sopiiko sama malli Huittisille ja lähikunnille, on asia, josta Huittisten Vihreät ry haluaa kuntalaisille jaettavan enemmän tietoa.

Toisaalta, suuri puhdistamo voi olla myös haavoittuvaisempi ja alttiimpi inhimillisille erehdyksille: kuinka suuri riski Kokemäenjoen lisäsaastumiselle on? Kyseessähän on sama paikka, josta Turun Seudun Vesi Oy suunnittelee ottavansa Turun talousvedeksi menevän veden.

TSV:n ongelma Huittisissa on tunnetusti ollut kemiallisen laitoksen luvanpuute. Virttaankankaan harjun ja sen puhtaan pohjaveden suojeleminen on huittislaisille tärkeää. Lisäksi huittislaiset eivät halua jokiveden puhdistuksesta johtuvaa jätelietettä vaivoikseen.

Mikäli jättipuhdistamo rakennettaisiin Huittisiin, olisiko TSV:llä silloin mahdollista puhdistaa jätelietteensä siellä? Kun suunnitelman mukaiselle pienehkölle puhdistamolle saadaan ensin lupa, voisiko sen laajentaminen TSV:n tarpeita silmällä pitäen olla helpompaa esim. vuoden päästä? Tämänkö takia TSV ei ole koskaan selvittänyt jätelietteen käsittely- ja jatkosijoituspaikkaa? Kemiallisen laitoksen luvastahan taistellaan oikeudessa parasta aikaa. Onko mahdollista, että harju ja sen pohjavesi ovat matkalla historiaan puhdistamon luvan myötä?

Kaikkien näiden monimutkaisten kysymysten vuoksi Huittisten Vihreät ry esittääkin avointa keskustelua kaupunkilaisten, päättäjien ja hankkeen suunnittelijoiden ja kustannuslaskijoiden kanssa. Tämän toiveen toteuttamiseksi toivomme kaupungin valtuutetuilta harkintaa lykätä lopullisen päätöksen tekemistä. Tehtäköön se vasta sitten, kun asiasta on huittislaisia riittävästi informoitu ja kuultu.

Kannanotto Huittisten keskustan ja sen lievealueiden osayleiskaavasta

(lokakuu 2009)

Tiivis kaava on hyvä, mutta ilmasto- ja ympäristövaikutukset tulee ottaa paremmin huomioon

Esitetty Huittista tiivistämään pyrkivä kaava on monilta perusperiaatteiltaan hyvä. Huittisten Vihreiden mielestä tiivis kaavoittaminen on järkevää paitsi ilmastopoliittisista, myös kaupunkilaisten viihtyvyyteen liittyvistä syistä. Onnistuessaan tiivis kaupunkirakenne vähentää autoilua, mahdollistaa palvelujen ja liikkeiden saavutettavuuden myös jalan ja pyörällä sekä elävöittää Huittisten keskustaa.

Huittisten Vihreät korostaa, että nykyisen keskustan elinvoimaisuuden edellytykset on jatkossakin turvattava erityisesti keskustan viihtyisyyttä rohkeastikin kehittämällä. Kaikkea Huittisten kehittämistä ei tule suunnata Sahkon alueelle, vaan esitettyjä ajatuksia nykykeskustan kävely- ja kauppakaduista, pyöräilyteistä, toritoiminnan kehittämisestä, puistoista yms. on uskallettava toteuttaa.

Suunnitellut entistä selkeämmät taajama-alueet mahdollistavat yhtenäisten luonnonalueiden, virkistysalueiden sekä ekologisten käytävien muodostamisen. Myös tähän tulee jatkossakin pyrkiä – sekä ihmisten viihtyvyyden että ympäristön hyvinvoinnin tähden.

Sahkon alueen kehittäminen on Huittisille elintärkeää. Mikäli Sahkon alueen liikerakentaminen lisää tarpeetonta lyhyiden matkojen autoilua, vähentää keskustan elinvoimaisuutta ja pahimmassa tapauksessa ajaa paikallisia yrittäjiä ahdinkoon, voidaan perustellusti kysyä, onko kehitys toivotun suuntaista. Huittisten Vihreiden mielestä Sahkon alueen tulevaisuutta pohdittaessa on ajateltava laajasti koko Huittisten tulevaisuutta – myös muista kuin taloudellisista lähtökohdista. Jatkossa alueen kehittämistä on osattava pohtia paremmin paitsi ihmisten viihtyvyyden, myös ympäristön hyvinvoinnin kannalta. On esimerkiksi arvioitava, mikä on Sahkon alueen lisääntyvän rakentamisen vaikutus seudun vesistöihin tai Natura-alueeseen.

Huittisten Vihreät on tyytyväinen siitä, että Kokemäenjoen arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö sekä rakennukset on kaavoituksessa säilytetty. Jatkossa keskustan vanhaa rakennuskantaa tulisi pyrkiä hyödyntämään paremmin; voidaanko vanhaa meijeriä käyttää esimerkiksi kierrätyskeskuksena tai paikallisten yrittäjien kauppahallina?

Huittisten Vihreiden mielestä ilmasto- ja ympäristövaikutukset tulee jatkossa ottaa paremmin huomioon, jotta Huittisista saataisiin entistä ekotehokkaampi kaupunki. Ilmastotietoinen rakentaminen, vihersuunnittelu, kauko- ja aluelämmityksen kehittäminen, uusiutuvien energiamuotojen käyttö, energiansäästö sekä joukkoliikenteen kehittäminen ovat teemoja, joihin Huittisissakin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Myös mahdollisen oikoradan rakentamiseen Porista Helsinkiin on hyvä varautua jo nyt.

Virttaankankaan harjun koskematonta maisemaa

Opettajat ja sairaanhoitajat takaisin töihin ja TSV säästötalkoisiin! (Turun Sanomat 18.10.09)

Tuhansia ihmisiä pakkolomautetaan ja vielä useammat muut tuhannet ovat ottaneet talkoovapaita vapaaehtoisesti Turun talouden pelastamiseksi. Säästöjä kertyy vaivaiset seitsemän miljoonaa, mutta kerrannaisvaikutukset näiden yli 8000 ihmisen lähipiirissä – ja asiakkaissa – ovat valtaisat. TS kirjoittaa 8.10.09, ettei kaupunki voi turvata enää edes lasten turvallisuutta kouluissa!

Säästötalkoiden ulkopuolelle on kuitenkin jätetty kaupungin kokonaan tai osittain omistamat osakeyhtiöt. Esimerkkinä mainittakoon mm. Turun Seudun Vesi Oy (TSV), jonka tekopohjavesihanke arvokkaalla Virttaankankaan harjulla Loimaalla on pilaamassa niin luonnon kuin laadukkaan pohjavedenkin. TSV Oy:ssä tuskin on montaa henkilöä töissä, joten lomautuksista ei todellakaan tulisi paljon säästöjä. Mutta ulkopuolisena täytyy kyllä ihmetellä, että Turun kaupunki osa-omistajana antaa tälle 170 miljoonan euron budjettia pyörittävälle firmalle, jonka 150 miljoonan euron lainan kaupunginvaltuusto on tänä syksynä taannut, täysin vapaat kädet. Rahaa TSV:llä palaa suuret summat jatkuvasti mm. monien tuomioistuinten eri asteissa joka päivä, sillä töitä on aloitettu ilman asianmukaisia lupia ja lainvastaisesti, vaikka toimitusjohtaja Valtonen toisin mediassa vakuuttelee. Olisipa mielenkiintoista nähdä TSV:n erityistilintarkastus!

Virttaankankaan harjun puolustajat, joita löytyy jo ulkomaita myöten, eivät tule antamaan TSV:n pilata arvokasta harjua eikä sen puhdasta pohjavettä sekä paikallisia vesistöjä. EU:n komissio, jonne tein heinäkuussa TSV:n toiminnasta kantelun, on samaa mieltä, ja voi halutessaan viedä asian oikeuteen. Kuka sitten maksaa ne kulut ja sakot sekä harjun ennallistamistoimet? Turun lapsetko? Rauman kaupunki päätti viisaasti äskettäin lopettaa oman tekopohjavesihankkeensa sen kalleuden vuoksi, joten suunnitelmia voidaan, ja tuleekin, muuttaa.

Mikäli Turku ja sen kaupunginvaltuutetut, TSV:n omistajina, päättäisivät muuttaa tekopohjavesihankkeen pintavesihankkeeksi, rahaa säästyisi huikeat summat. Talkoohenkiset ja hyvät ihmiset pääsisivät oikeutetusti takaisin töihin, koululaisten turvallisuus olisi taattu, turkulaiset saisivat kipeästi tarvitsemansa puhtaan veden (rahaa saattaisi jäädä jopa reikäisten, vanhojen putkien uusimiseenkin!) ja Virttaankankaan harju säilyisi tuhansiksi vuosiksi eteenpäin!

Anne Bland (vihr.)

Vampula, Huittinen

TIEDOTE (8.10.2009) Lapsiystävällisen synnytyssairaalan puolesta

Huittisten Vihreät ovat tyytyväisiä Vammalan aluesairaalan synnytysosastoon, ja toivovat, että huittislaiset vanhemmat voisivat jatkossakin synnyttää siellä. Paras-hankkeen myötä Huittisten terveydenhuolto on suunnattu Loimaan aluesairaalaan, jonka synnytysosasto lakkautettiin reilu vuosi sitten. Huittisten Vihreiden varapuheenjohtaja, Marianne Poutala, vieraili aluesairaalaan imetystukiryhmän mukana remontoidulla synnytysosastolla: “Osaston tunnelma on ihanan kodinomainen, ja henkilökunta pyrkii tukemaan ja ohjaamaan vanhempia yksilöllisesti. Pehmeät arvot välittyvät niin sisustuksessa kuin vaihtoehtoisten kivunlievitysmenetelmien tarjonnassakin”, kertoo Poutala, joka on itsekin synnyttänyt Sastamalassa kaksi lastaan ja käytti mm. synnytysammetta kivunlievityksessä. Poutalan mielestä synnytyssairaalan rooli onnistuneen imetyksen kannalta on äärettömän tärkeä. “Usein osastoilla on kiire, vaikka tahtoa ja tietoa opastukseen olisikin. Resurssipula vaivaa.”

Poutala osallistuu maanantaina 12.10.09 Tyrvää-Vammalan MLL:n järjestämään Odottajien iltaan, johon on kutsuttu mm. synnytyssairaalan kätilö, Sirpa Keskinen kertomaan vaihtoehtoisista kivunlievitysmenetelmistä. Illan aiheena on Synnytyslaulu.

Taustaa:

Sastamalan synnytysosasto on yksi vain neljästä suomalaisesta synnytyssairaalasta, jolle on myönnetty WHO:n Vauvamyönteisyys-sertifikaatti. Esim. Ruotsissa melkein jokainen synnytyssairaala on sertifikaatin saanut.

WHO:n “10 Askelta Onnistuneeseen Imetykseen” listaa sertifikaatin kriteerit.

Lisätietoja:

Marianne Poutala, Huittisten Vihreiden varapuheenjohtaja, 040-5768446

[lue lisää »]

Suoraputki säästäisi arvokkaan harjun

Julkaistu Turun Sanomissa, Lauttakylä Lehdessä ja Aluevistissä:

Olen äärettömän hämmästynyt, ettei Turun vesilaitoksen johtaja Irina Nordman (TS 23.7.09) ole huolissaan Tampereen jätevesistä löytyneistä polioviruksista. Tampereen jätevedethän laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen.

Turun Seudun Vesi Oy:n (TSV) tekopohjavesihankkeen, joka on saanut Korkeimman Hallinto-oikeuden (KHO) siunauksen, tarkoituksena on ottaa raakavesi Kokemäenjoesta Huittisten kohdalta ja laskea esipuhdistettu vesi Virttaankankaan Harjuun, josta se johdettaisiin putkia pitkin tekopohjavetenä sellaisenaan Turun vesijohtoverkostoon.

Näen tässä kaksi ongelmaa. Ensinnäkin, suunniteltu vähäinen veden kemiallinen esipuhdistuslaitos Huittisissa ei poista viruksia, joten raanavesi voi olla käyttäjälle suuri riski. Toisekseen, Nordman mainitsee haastattelussa, todennäköisesti rauhoitellakseen turkulaisia, veden haitta-aineiden jäävän Virttaankankaalle. Tämä on vastoin Suomen lakeja ja EU-direktiivejä sekä myös moraalisesti paheksuttavaa puhtaan luonnon saastuttamista.

Ainoa ratkaisu molempiin ongelmiin on muuttaa tekopohjavesihanke pintavesihankkeeksi. TSV on jo pääosin asentanut Huittisista Turkuun johtavan suuren vesiputken. Tätä pitkin Kokemäenjoen vesi (ja Aurajoen vettä paljon parempi raakavesi) johdettaisiin jo hyvin toimivaan Halisten kemialliseen vesilaitokseen, jossa vesi puhdistettaisiin ammattitaidolla.

Tämän jälkeen puhdistuksen jätteet voidaan viedä, kuten Aurajoen vesi nykyäänkin, viemärin kautta Kakolan tehokkaalle puhdistamolle. Jätteet kuumennetaan Topinojan uudella laitoksella noin 150 asteen lämpötilaan, mikä tuhoaa virukset ja muut taudinaiheuttajat täydellisesti. Pintavesihanke jättäisi myös Virttaankankaan harvinaisen harjuluontotyypin tuhoamatta eikä TSV näin syyllistyisi lakirikkomuksiin. Turun seudun kuluttajien rahaakin säästyisi huikea summa.

Vain pintavesihankkeen myötä Turun kaupungin suuresti mainostama tunnuslause: ”Turku – Kestävän Kehityksen Kaupunki”, voi pitää paikkansa.

Anne Bland (vihr.)
Huittinen

Yhteiskunnallinen yrittäjyys blogi/The London Finnish Institute Website:

Törmäsin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten, kun minut lähetettiin Britanniaan kirjoittamaan artikkelisarjaa alan ensimmäisestä brittiläisestä konferenssista.  Jos en nyt väärin muista, teemana oli ’Social Enterprise – Social Inclusion’.  Suomalaisittain katsottuna 67 miljoonan ihmisen saarivaltion ongelmat tuntuivat käsittämättömän suurilta, ja uusia näkökulmia ongelmanratkaisuun tarvittiinkin kipeästi. Koskettavien yritys-esimerkkien jälkeen oli kuitenkin selvää, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto sekä tärkeä väline mm. syrjäytymisen ehkäisemisessä.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on levinnyt monille erilaisille toimialoille kuten: kierrätys, uusiutuvat energiamuodot, liikenne- ja vapaa-ajan palvelut, sosiaali- ja terveydenhuolto, reilu kauppa, rahoituspalvelut ja koulutus. Näitä yrityksiä on Britanniassa jo 55.000 eli 5% työntekijöitä palkkaavista yrityksistä ja ne kasvattavat brittitaloutta 8.5 miljoonalla eurolla vuosittain. Kansainvälisesti tunnettuja yhteiskunnallisia yrityksiä ovat mm. Jamie Oliverin 15 Restaurant, Anita Roddickin BodyShop sekä Nobel-palkinnon voittanut Muhammad Yanusin Gramees-pankki.

Minusta kiinnostavin toimiala on kuitenkin julkinen sektori, ja erityisesti terveydenhoito, joka monessa maassa on kriisissä tällä hetkellä. Verovaroin ylläpidettävät palvelut kärsivät ja kaupungit ulkoistavat palveluita säästöjen toivossa. Usein kansainväliset jättiorganisaatiot astuvat mukaan kuvioon ja kasvottomat osakkeenomistajat sanelevat pelisäännöt. Laadun heikkeneminen on ollut arkipäivää monessa brittiläisessäkin sairaanhoitopiirissä.

Britannian julkinen terveydenhuolto, joka on edelleen potilaalle ilmaista, onkin seurannut yhteiskunnallisten yritysten menestystä kiinnostuneena. Viime vuonna maan terveysministeriö lanseerasi reilun 100 miljoonan euron rahaston yhteiskunnallisten yritysten perustamisen ja kehityksen tukemiseksi. Sairaanhoitopiirien työntekijöillä on mahdollisuus kilpailla ostopalvelusopimuksista perustamansa yhteiskunnallisen yrityksen kautta. Esimerkiksi, lääkäreiden ja sairaanhoitajien perustama Salford Health Matters sai 50.000 asukkaan Salfordin sairaanhoitopiirin terveyspalvelut hoidettavakseen. Ruohonjuuritason tuntemuksen avulla yritys on kehittänyt terveyskeskustensa toimintaa kokonaisvaltaisesti ja potilastyytyväisyys on huippuluokkaa. Liikevoitto pistetään takaisin yrityksen kehittämiseen; ei osakkeenomistajien taskuun.

Yhteiskunnallisella yrityksellä on valtava kilpailuetu: ”hyvän” tekeminen. Tämä aiheuttaa positiivisen noidankehän, sillä syntynyt voitto käytetään taas hyvän tekemiseen. Uskallanpa jopa väittää, että tulevaisuuden menestyvä yritys tulee olemaan juuri yhteiskunnallinen yritys. Näin siksi, että tulevaisuuden haasteiden ja ongelmien kasautuessa juuri yhteiskunnalliset yritykset – jotka jo liikeideassaan sitoutuvat kantamaan niin yhteiskunnallista, sosiaalista kuin ympäristöllistäkin vastuuta – osaavat toimia innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti muuttuvilla markkinoilla. Ja tämä ”can-do”-asenne on inspiroinut minua jo 10 vuotta.

Anne Bland

Maailma muuttuu ostos kerrallaan!

Julkaistu Satakunnan Kansassa.

Tuula Helariutta kirjoittaa (SK 5.7.09) Huittisten Reilun kaupungin arvonimen hakemisesta arvostelevaan sävyyn. Ymmärrän hyvin, että on helppo pitäytyä vanhoissa, tutuissa käytännöissä ja epäillä kaikkea uutta. Muutosvastarinta on inhimillistä.

Mutta jos pidämme kiinni vanhasta ja skeptisestä asenteestamme, mikään maailmassa ei muutu. On siis uskallettava toivoa, uskoa ja luottaa. Muutokset parempaan lähtevät aina pienistä askeleista – tai tässä tapauksessa ostoksista – liikkeelle. Onneksi me suomalaiset ymmärrämme tämän; ostammehan reilun kaupan tuotteita kolmanneksi eniten maailmassa, ja kahdeksan kymmenestä haluaa kaupunkien ja kuntien käyttävän verorahoja eettisesti. Erityisesti lapsityövoimaa kehitysmaissa ei haluta tuettavan suomalaisten rahoilla. Tämän ovat niin Huittisten kuin Porinkin päättäjät ymmärtäneet hienosti.

Helariutta teilaa reilun kaupan tukemisen ”vasemmistovihreiden hullutukseksi”. Taloustutkimuksen (2008) teettämän mielipidekyselyn mukaan puoluekanta ei kuitenkaan vaikuta suomalaisten valveutuneisuuteen reilun kaupan suhteen: eettisiä kuntahankintoja peräänkuuluttavat 95% RKP:n, 94% vasemmistoliiton, 94% kristillisdemokraattien, 91% vihreiden, 86% keskustan, 86% SDP:n ja 79% kokoomuksen kannattajista. Ja se perussuomalaisten luku on 87%.

Kutistuvassa maailmassa ymmärrämme, että valinnoillamme on todellista merkitystä myös toisella puolella maapalloa asuville. Ovidia ja Ovispo Rosario ovat Dominikaanisen Tasavallan kaakaonviljelijöitä ja paikallisen tuottajaosuuskunnan jäseniä. Reilun kaupan järjestelmä takaa heille, ei pelkästään oikeudenmukaisen takuukorvauksen työpanoksestaan, vaan myös paremmat mahdollisuudet kouluttautumiseen ja terveydenhuoltoon. Reilun kaupan lisillä osuuskunta on mm. perustanut taimitarhan, josta Rosariot ostavat edullisesti ruokataimia omaan hyötypuutarhaansa.

Erityisesti taantuman aikana meidän kuluttajien tuki kehitysmaiden tuottajille on äärimmäisen tärkeä. Viime vuonna pelkästään kahvintuottajat saivat Reilun kaupan lisää yli 12 miljoonaa euroa; kiitos meidän länsimaiden kuluttajien. Uskaltakaamme jatkossakin tehdä valveutuneita ostopäätöksiä niin yksityisellä kuin kunta-tasollakin!

Anne Bland
Vampula, Huittinen

Imeytysaltaiden kaivuut aloitettu arvokkaalla harjulla

Imeytysaltaiden kaivuut aloitettu arvokkaalla harjulla

Imeytysaltaiden kaivuut aloitettu arvokkaalla harjulla

Julkaistu Satakunnan Kansassa, Lauttakylä Lehdessä, Loimaan Lehdessä, Alueviestissä ja Pyhäjärven Seudussa.

Imeytysaltaiden kaivuut aloitettu arvokkaalla harjulla

Julkaistu Satakunnan Kansassa, Lauttakylä Lehdessä, Loimaan Lehdessä, Alueviestissä ja Pyhäjärven Seudussa.

Tapio Pessi kirjoitti (SK 21.7.09) valaisevasti, mutta yllättävän pessimistisesti Turun Seudun Veden tekopohjavesihankkeen eri vaiheista. Olen muuttanut viime vuoden joulukuussa Huittisiin Britanniasta, jossa asuin 10 vuotta. Siksi en ole ollut tietoinen saman ajan kestäneestä TSV:n projektista, ja järkytys ja epäuskoisuus olivatkin suuret, kun viime viikolla asiaan perehdyin.

Saman päivän lehdessä, 21.7.09, oli osuvasti artikkeli myös EU-selvityksestä, jonka mukaan ”Suomi kuuluu luonnonsuojelussa tarkkisluokalle”. Anna Satovainio kirjoittaa: ”Harjuluonnon tila on suoranainen häpeäpilkku”. Kirjoittajan mukaan harjuja esiintyy vain pääasiassa Suomessa; ja nyt tätä harvinaista luonnonkauneutta ollaan tuhoamassa jopa Korkeimman Hallinto-oikeuden siunauksella ja EU:n silmien alla.

Ymmärrän hyvin turkulaisten tarpeen ja universaalin oikeuden saada puhdasta vettä (olen sitä jopa itsekin joutunut joskus juomaan!), mutta käsittääkseni jokiveden voi puhdistaa harjua pilaamattakin, ja tähän tulisi kaikin keinoin edelleen pyrkiä. Näin myös meidän huittislaisten vedet pysyisivät puhtaina, niin hanasta tulevat kuin joessakin virtaavat. Onneksi huittislaiset kunnallispoliitikot puhaltavat tekopohjavesi-hankkeessa yhteen hiileen ja kuten Pessi mainitseekin, ympäristölautakunta eväsi rakennusluvan. TSV:n tekopohjavesihanke on Suomen suurin, eikä vastaavaa olla täällä ennen tehty. Sen, niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin, seurauksista ei voida olla varmoja.

Soitin viime viikolla TSV:n toimitusjohtajalle, Jyrki Valtoselle, jonka kanssa turhaan yritettyäni saada ymmärrettävää dialogia aikaiseksi päätin toimia. Uskon vakaasti siihen, että asioiden eteen voi aina tehdä jotain ja että epäoikeudenmukaisuutta voidaan kitkeä – luovuttaa ei saa. Olenkin päättänyt viedä asian EU:n tutkittavaksi. Sitten nähdään onko Suomi, ja TSV Oy, rikkonut yhteisö-oikeutta ja EU-direktiivejä.

Anne Bland
Kolmen lapsen äiti
Huittisten Vihreät Ry
Huittinen

Alhon kantaan kuuluva Aapo edustaa sukupuuttoon kuolemassa olevaa maatiaiskantaa

Suomi ei syö luomukanaa (Helsingin Sanomat)

Sirkka-Liisa Anttila (Syrjitäänkö luomua, Sirkka-Liisa Anttila? HS 16.5.09) väittää luomun nousun lähtevän kaupoista. Olen asiasta täysin eri mieltä. On päivänselvää, että Suomen äärettömän keskittynyt kauppa tulee luomun sijasta tulevaisuudessakin tarjoamaan kuluttajille kalliita eineksiä sekä e-koodattuja marinadisörsseleitä, joita jostain syystä lihaksi kutsutaan, vaikka lihaa niissä on tuskin nimeksikään. On kuluttajien aliarvioimista väittää, että juuri näitä tuotteita ihmiset haluavat.

Yhä useampi kuluttaja kääntää selkänsä kauppaketjuille ja etsii ruokansa suoraan tuottajilta, kauppahalleista, ruokapiirin kautta, toreilta sekä yksityisistä kaupoista; toisin sanoen ihmisiltä, jotka tietävät tuotteen koko ketjun ja pystyvät myös kertomaan sen tarinan. Kuluttaja välittää suuresti siitä, miten ruoka on tuotettu ja kuka sen on kasvattanut. Ei ole yhdentekevää, miten putte-possu on kuollut ja kuinka sen elämää (epä)arvostetaan jatkojalostuksessa. Luomu on laatustandardi, joka takaa lajinmukaiset olot, ja lehmän matka pöytään naudaksi on täysin jäljitettävissä.

Suomella on upeat mahdollisuudet lähteä kehittämään luomusta puhtaan Suomen valttia. Siihen tarvitaan vain poliittista tahtoa. Itse asiassa, 10 vuotta sitten muuttaessani ruoka-katastrofien luvattuun maahan Iso-Britanniaan, kuvittelin naivisti näin tapahtuvankin. Nyt, paluumuuttajana, huomaan niin alkutuotannon kuin myynninkin keskittyvän vain yhä harvempien käsiin – ja vaihtoehdot, kuten luomu, ovat kuluttajan näkökulmasta vähissä. Niin Anttila kuin tukutkin sanelevat, mitä suomalainen syö. Ja se ei ole luomukanaa!

Anne Bland

Vampula