Huittisten Vihreät ry:n syyskokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus
vuodelle 2010. Puheenjohtajana jatkaa Anne Bland ja varapuheenjohtajana
Marianne Poutala. Muut hallituksen jäsenet ovat Seija Jylhänmaa, Taina
Aittomäki ja Tapio Meri.

Huittisten Vihreät ry keskittyy ensimmäisenä toimintavuotenaan Huittisten ja
lähikuntien luonnonsuojeluun, kierrätyksen parantamiseen ja asukkaiden
hyvinvoinnin lisäämiseen.

Kuntalaisille kuulemistilaisuus jätevedenpuhdistamosta ennen päätöstä

Huittisten kaupungin ja sen lähikuntien Sastamalan ja Punkalaitumen mahdollinen suuri jätevedenpuhdistamo on herättänyt asukkaissa paljon tunteita.

Mahdollinen yhteispuhdistamo asettaisi lehtitietojen mukaan uusien viemärilinjojen lähistöllä asuvat eriarvoiseen asemaan jätevesimaksuissa; seikka, joka sopii huonosti minkä tahansa kunnan tai kaupungin perusarvoihin. Pitkät siirtoputket kuluttavat myös turhan paljon energiaa, mikä ei ole ilmastoystävällistä.

Lisäksi lehtitiedot ovat olleet ympäristöarvojen kohdalta ristiriitaisia: lisääntyvätkö esimerkiksi liikenne- ja hajuhaitat liian häiritseviksi? Puhdistamon välittömässä läheisyydessä eläisi nelisensataa ihmistä ja uusia tonttimaita kaupataan alueelta.

Mutta onko yhteispuhdistamo kokonaisuuden kannalta kuitenkin parempi ratkaisu kuin useampi pieni? Kuntien välinen yhteistyö on lähes aina useimpia hyödyttävä ratkaisu, ja hyvinä puolina mainittakoon taloudellisuus ja tehokkuus. Porissa aikanaan tehtiin päätös kerätä monen kunnan jätevedet yhteen jättipuhdistamoon. Sopiiko sama malli Huittisille ja lähikunnille, on asia, josta Huittisten Vihreät ry haluaa kuntalaisille jaettavan enemmän tietoa.

Toisaalta, suuri puhdistamo voi olla myös haavoittuvaisempi ja alttiimpi inhimillisille erehdyksille: kuinka suuri riski Kokemäenjoen lisäsaastumiselle on? Kyseessähän on sama paikka, josta Turun Seudun Vesi Oy suunnittelee ottavansa Turun talousvedeksi menevän veden.

TSV:n ongelma Huittisissa on tunnetusti ollut kemiallisen laitoksen luvanpuute. Virttaankankaan harjun ja sen puhtaan pohjaveden suojeleminen on huittislaisille tärkeää. Lisäksi huittislaiset eivät halua jokiveden puhdistuksesta johtuvaa jätelietettä vaivoikseen.

Mikäli jättipuhdistamo rakennettaisiin Huittisiin, olisiko TSV:llä silloin mahdollista puhdistaa jätelietteensä siellä? Kun suunnitelman mukaiselle pienehkölle puhdistamolle saadaan ensin lupa, voisiko sen laajentaminen TSV:n tarpeita silmällä pitäen olla helpompaa esim. vuoden päästä? Tämänkö takia TSV ei ole koskaan selvittänyt jätelietteen käsittely- ja jatkosijoituspaikkaa? Kemiallisen laitoksen luvastahan taistellaan oikeudessa parasta aikaa. Onko mahdollista, että harju ja sen pohjavesi ovat matkalla historiaan puhdistamon luvan myötä?

Kaikkien näiden monimutkaisten kysymysten vuoksi Huittisten Vihreät ry esittääkin avointa keskustelua kaupunkilaisten, päättäjien ja hankkeen suunnittelijoiden ja kustannuslaskijoiden kanssa. Tämän toiveen toteuttamiseksi toivomme kaupungin valtuutetuilta harkintaa lykätä lopullisen päätöksen tekemistä. Tehtäköön se vasta sitten, kun asiasta on huittislaisia riittävästi informoitu ja kuultu.

(lokakuu 2009)

Tiivis kaava on hyvä, mutta ilmasto- ja ympäristövaikutukset tulee ottaa paremmin huomioon

Esitetty Huittista tiivistämään pyrkivä kaava on monilta perusperiaatteiltaan hyvä. Huittisten Vihreiden mielestä tiivis kaavoittaminen on järkevää paitsi ilmastopoliittisista, myös kaupunkilaisten viihtyvyyteen liittyvistä syistä. Onnistuessaan tiivis kaupunkirakenne vähentää autoilua, mahdollistaa palvelujen ja liikkeiden saavutettavuuden myös jalan ja pyörällä sekä elävöittää Huittisten keskustaa.

Huittisten Vihreät korostaa, että nykyisen keskustan elinvoimaisuuden edellytykset on jatkossakin turvattava erityisesti keskustan viihtyisyyttä rohkeastikin kehittämällä. Kaikkea Huittisten kehittämistä ei tule suunnata Sahkon alueelle, vaan esitettyjä ajatuksia nykykeskustan kävely- ja kauppakaduista, pyöräilyteistä, toritoiminnan kehittämisestä, puistoista yms. on uskallettava toteuttaa.

Suunnitellut entistä selkeämmät taajama-alueet mahdollistavat yhtenäisten luonnonalueiden, virkistysalueiden sekä ekologisten käytävien muodostamisen. Myös tähän tulee jatkossakin pyrkiä – sekä ihmisten viihtyvyyden että ympäristön hyvinvoinnin tähden.

Sahkon alueen kehittäminen on Huittisille elintärkeää. Mikäli Sahkon alueen liikerakentaminen lisää tarpeetonta lyhyiden matkojen autoilua, vähentää keskustan elinvoimaisuutta ja pahimmassa tapauksessa ajaa paikallisia yrittäjiä ahdinkoon, voidaan perustellusti kysyä, onko kehitys toivotun suuntaista. Huittisten Vihreiden mielestä Sahkon alueen tulevaisuutta pohdittaessa on ajateltava laajasti koko Huittisten tulevaisuutta – myös muista kuin taloudellisista lähtökohdista. Jatkossa alueen kehittämistä on osattava pohtia paremmin paitsi ihmisten viihtyvyyden, myös ympäristön hyvinvoinnin kannalta. On esimerkiksi arvioitava, mikä on Sahkon alueen lisääntyvän rakentamisen vaikutus seudun vesistöihin tai Natura-alueeseen.

Huittisten Vihreät on tyytyväinen siitä, että Kokemäenjoen arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö sekä rakennukset on kaavoituksessa säilytetty. Jatkossa keskustan vanhaa rakennuskantaa tulisi pyrkiä hyödyntämään paremmin; voidaanko vanhaa meijeriä käyttää esimerkiksi kierrätyskeskuksena tai paikallisten yrittäjien kauppahallina?

Huittisten Vihreiden mielestä ilmasto- ja ympäristövaikutukset tulee jatkossa ottaa paremmin huomioon, jotta Huittisista saataisiin entistä ekotehokkaampi kaupunki. Ilmastotietoinen rakentaminen, vihersuunnittelu, kauko- ja aluelämmityksen kehittäminen, uusiutuvien energiamuotojen käyttö, energiansäästö sekä joukkoliikenteen kehittäminen ovat teemoja, joihin Huittisissakin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Myös mahdollisen oikoradan rakentamiseen Porista Helsinkiin on hyvä varautua jo nyt.

Virttaankankaan harjun koskematonta maisemaa

Opettajat ja sairaanhoitajat takaisin töihin ja TSV säästötalkoisiin! (Turun Sanomat 18.10.09)

Tuhansia ihmisiä pakkolomautetaan ja vielä useammat muut tuhannet ovat ottaneet talkoovapaita vapaaehtoisesti Turun talouden pelastamiseksi. Säästöjä kertyy vaivaiset seitsemän miljoonaa, mutta kerrannaisvaikutukset näiden yli 8000 ihmisen lähipiirissä – ja asiakkaissa – ovat valtaisat. TS kirjoittaa 8.10.09, ettei kaupunki voi turvata enää edes lasten turvallisuutta kouluissa!

Säästötalkoiden ulkopuolelle on kuitenkin jätetty kaupungin kokonaan tai osittain omistamat osakeyhtiöt. Esimerkkinä mainittakoon mm. Turun Seudun Vesi Oy (TSV), jonka tekopohjavesihanke arvokkaalla Virttaankankaan harjulla Loimaalla on pilaamassa niin luonnon kuin laadukkaan pohjavedenkin. TSV Oy:ssä tuskin on montaa henkilöä töissä, joten lomautuksista ei todellakaan tulisi paljon säästöjä. Mutta ulkopuolisena täytyy kyllä ihmetellä, että Turun kaupunki osa-omistajana antaa tälle 170 miljoonan euron budjettia pyörittävälle firmalle, jonka 150 miljoonan euron lainan kaupunginvaltuusto on tänä syksynä taannut, täysin vapaat kädet. Rahaa TSV:llä palaa suuret summat jatkuvasti mm. monien tuomioistuinten eri asteissa joka päivä, sillä töitä on aloitettu ilman asianmukaisia lupia ja lainvastaisesti, vaikka toimitusjohtaja Valtonen toisin mediassa vakuuttelee. Olisipa mielenkiintoista nähdä TSV:n erityistilintarkastus!

Virttaankankaan harjun puolustajat, joita löytyy jo ulkomaita myöten, eivät tule antamaan TSV:n pilata arvokasta harjua eikä sen puhdasta pohjavettä sekä paikallisia vesistöjä. EU:n komissio, jonne tein heinäkuussa TSV:n toiminnasta kantelun, on samaa mieltä, ja voi halutessaan viedä asian oikeuteen. Kuka sitten maksaa ne kulut ja sakot sekä harjun ennallistamistoimet? Turun lapsetko? Rauman kaupunki päätti viisaasti äskettäin lopettaa oman tekopohjavesihankkeensa sen kalleuden vuoksi, joten suunnitelmia voidaan, ja tuleekin, muuttaa.

Mikäli Turku ja sen kaupunginvaltuutetut, TSV:n omistajina, päättäisivät muuttaa tekopohjavesihankkeen pintavesihankkeeksi, rahaa säästyisi huikeat summat. Talkoohenkiset ja hyvät ihmiset pääsisivät oikeutetusti takaisin töihin, koululaisten turvallisuus olisi taattu, turkulaiset saisivat kipeästi tarvitsemansa puhtaan veden (rahaa saattaisi jäädä jopa reikäisten, vanhojen putkien uusimiseenkin!) ja Virttaankankaan harju säilyisi tuhansiksi vuosiksi eteenpäin!

Anne Bland (vihr.)

Vampula, Huittinen

Hallituksen kokoukset ovat avoimia tilaisuuksia, tervetuloa!

Huittisten kaupungintalo, D-rappu alakerrassa, Risto rytinkatu.

TIEDOTE (8.10.2009) Lapsiystävällisen synnytyssairaalan puolesta

Huittisten Vihreät ovat tyytyväisiä Vammalan aluesairaalan synnytysosastoon, ja toivovat, että huittislaiset vanhemmat voisivat jatkossakin synnyttää siellä. Paras-hankkeen myötä Huittisten terveydenhuolto on suunnattu Loimaan aluesairaalaan, jonka synnytysosasto lakkautettiin reilu vuosi sitten. Huittisten Vihreiden varapuheenjohtaja, Marianne Poutala, vieraili aluesairaalaan imetystukiryhmän mukana remontoidulla synnytysosastolla: “Osaston tunnelma on ihanan kodinomainen, ja henkilökunta pyrkii tukemaan ja ohjaamaan vanhempia yksilöllisesti. Pehmeät arvot välittyvät niin sisustuksessa kuin vaihtoehtoisten kivunlievitysmenetelmien tarjonnassakin”, kertoo Poutala, joka on itsekin synnyttänyt Sastamalassa kaksi lastaan ja käytti mm. synnytysammetta kivunlievityksessä. Poutalan mielestä synnytyssairaalan rooli onnistuneen imetyksen kannalta on äärettömän tärkeä. “Usein osastoilla on kiire, vaikka tahtoa ja tietoa opastukseen olisikin. Resurssipula vaivaa.”

Poutala osallistuu maanantaina 12.10.09 Tyrvää-Vammalan MLL:n järjestämään Odottajien iltaan, johon on kutsuttu mm. synnytyssairaalan kätilö, Sirpa Keskinen kertomaan vaihtoehtoisista kivunlievitysmenetelmistä. Illan aiheena on Synnytyslaulu.

Taustaa:

Sastamalan synnytysosasto on yksi vain neljästä suomalaisesta synnytyssairaalasta, jolle on myönnetty WHO:n Vauvamyönteisyys-sertifikaatti. Esim. Ruotsissa melkein jokainen synnytyssairaala on sertifikaatin saanut.

WHO:n “10 Askelta Onnistuneeseen Imetykseen” listaa sertifikaatin kriteerit.

Lisätietoja:

Marianne Poutala, Huittisten Vihreiden varapuheenjohtaja, 040-5768446

Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen

Kaikkien äitiyshuollon yksikköjen ja vastasyntyneitä hoitavien yksikköjen tulee:

1. Laatia kirjallinen imetysstrategia/toimintaohjelma, joka jaetaan rutiininomaisesti terveydenhuollon henkilökunnalle.

2. Välittää asianomaiselle henkilökunnalle riittävästi tietoa toimintaohjelman läpiviemiseksi.

3. Informoida kaikkia odottavia ja synnyttäneitä äitejä imetyksen eduista ja maidonerityksen ylläpitämisestä.

4. Kannustaa ja tukea äitiä imettämään vastasyntynyttä heti lapsen ensimmäisestä hereilläolohetkestä lähtien, tavallisesti viimeistään kahden tunnin kuluttua synnytyksestä.

5. Opettaa äidille, miten imetetään ja miten maidoneritystä pidetään yllä, vaikka äiti joutuisi olemaan erossa lapsestaan.

6. Pidättäytyä antamasta vastasyntyneelle äidinmaidon lisäksi muuta ravintoa tai juomaa, ellei siihen ole lääketieteellistä perustetta.

7. Soveltaa vierihoitoa niin, että äiti ja lapsi voivat olla yhdessä ympäri vuorokauden.

8. Kannustaa lapsentahtiseen imetykseen.

9. Pidättäytyä antamasta imettävälle lapselle tuttia; sekä huvituttia että tuttipulloa.

10. Kannustaa tukiryhmien perustamista imettäjille ja tavanomaista yhteydenpitoa lasten terveydenhuoltoon ohjaamalla äidit sairaalasta/synnytysklinikalta pääsyn jälkeen näiden piiriin.

WHO 1989

Hallituksen kokoukset ovat avoimia niin uusilla kuin vanhoille jäsenille. Tervetuloa!

Kokoontuminen klo: 7.30 Huittisten Härkäpakarin pihalla, josta meno kimppakyydillä; tai klo: 8.00 Puurijärven parkkipaikalla. Asianmukainen vaatetus ja omat eväät mukaan. Asiantuntija oppaana. Linturetken kesto n. 2-3 h. Maksuttoman retken tarjoaa Huittisten Vihreät ry. Tervetuloa!