RESIINA-AJELUA

KANKAANPÄÄN VANHALLA ASEMALLA

LAUANTAINA 10.9.2011 KLO 15 – 18!

-       mehutarjoilua

-       avoimet ovet taitelijoiden työhuoneilla

-       kysely Kankaanpään ja Parkanon aseman välisestä liikennejärjestelytarpeesta

TERVETULOA!

Me vaadimme:

– Yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus on turvattava maakunnan koulutustason nostamiseksi ja maakunnan elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi.
- Satakunta on saatava raiteille.
- Satakunnasta on tehtävä hajautetun ja uusiutuvan energiantuotannon mallimaakunta.
- Laadukkaat ja alueellisesti tasapuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava kaikille.
- Perustulo on otettava käyttöön kannustinloukkujen purkamiseksi ja sosiaaliturvan yksinkertaistamiseksi.

HYVINVOINTI JA PALVELUT

Yhteiskunnan reiluus mitataan arjen hyvinvoinnissa. Jokaisella on oikeus hyvään ja turvalliseen arkeen. Terveyspalveluiden pitää olla kaikkien tavoitettavissa helposti, tasapuolisesti ja riittävän nopeasti. Erityisesti yhteiskunnassamme haavoittuvimmat eli palkkatyön ulkopuolella olevat tarvitsevat laadukkaita julkisia palveluita. Ongelmia on halvempaa ehkäistä ennalta kuin korjata jälkeenpäin.

KOULUTUS, SIVISTYS JA KULTTUURI

Vihreille koulutus ja sivistys ovat perusoikeuksia, joiden on oltava tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa kotitaustasta, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Laadukkaaseen koulutukseen on satsattava. Vihreät korostavat sekä ammatillisen että tieteellisen ja taiteellisen koulutuksen merkitystä. Satakunnan Vihreille on tärkeää maakunnan elinkeinorakenteen monipuolistaminen tarjoamalla satakuntalaisille nuorille opiskelumahdollisuuksia omassa maakunnassa ja satakuntalaisille työmarkkinoille työvoimaa – hyödyntäen yhteistyötä Porin yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

LIIKENNE SATAKUNNASSA

Satakunta on saatava raiteille ja tiiviimmin osaksi muuta Suomea. Sujuva liikkuminen maakunnan sisällä lisää maakunnan elinvoimaisuutta ja toimiva liikenneverkko muualle Suomeen on Satakunnan elinehto. Raideliikenteen väylä- ja päästövaikutukset ovat pienet ja kuljetuskapasiteetti ylivertainen maantieliikenteeseen verrattuna. Satakunnan valtateiden turvallisuuden lisääminen on myös tärkeää.

KESTÄVÄ KEHITYS, TALOUS JA ENERGIA

Vihreän talouden mittarina toimii hyvinvointi, ei raha. Perustulo takaa kaikille oikeudenmukaisen perusturvan. Uusiutuva energia tuo Satakuntaan työtä ja yrittämisestä tehdään helppoa. Vihreiden tavoitteena on monipuolinen energiantuotanto. Siihen kuuluvat hajautettu ja työllistävä bioenergian, tuulivoiman, metsähakkeen ja aurinko- ja maaenergian hyödyntäminen. Uusiutuvaan energiaan panostaminen tuo alueelle yrityksiä, työtä ja osaamista. Lisäydinvoimaa Satakuntaan ei tarvita. Perustulo tukee elämän muutoskohdissa ja parantaa mm. pätkätyöntekijöiden, opiskelijoiden sekä muiden pienituloisten taloutta. Yrittämisen aloittamisesta ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta on tehtävä helpompaa.

ILMASTO JA YMPÄRISTÖ

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Sen torjumisen ja perinteisen luonnonsuojelun rinnalla Satakunnassa on kehitettävä kestävää ja innovatiivista maa- ja metsätaloutta. Haluamme suojella Suomen vesistöjä ja erityisesti Itämerta, joka on monelle satakuntalaiselle tärkeä virkistysalue ja josta moni saa elantonsa. Arvokkaita pohjavesiä ja harvinaisia luontotyyppejä on suojeltava. Satakunnasta on tehtävä puhtaan lähiruuan maakunta. Laadukkaita, aitoja raaka-aineita ja lähellä tuotettua luomuruokaa on tuettava, jotta ne saadaan helposti kaikkien saataville. Kouluissa ja päiväkodeissa on myös oltava tarjolla hyvää kasvis-, luomu- ja lähiruokaa.

SUVAITSEVAISUUS JA TASA-ARVO

Vihreiden uudessa Satakunnassa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Rasismia ja syrjintää ei hyväksytä. Meille kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Jokainen meistä voi olla oma itsensä – kunhan kunnioittaa toisten oikeutta samaan. Maahanmuuttoon liittyviä ongelmia tulee käsitellä ratkaisukeskeisesti eikä kärjistäen.

Kansanedustajaehdokas Matti Velhonoja kukkahattutätien piirittämänä

KANSANEDUSTAJAEHDOKAS MATTI VELHONOJA

Matti Velhonoja (50)

Kankaanpää

Lehtori ja taidehistorioitsija

Email:

matti.velhonoja(a)gmail.com

Puh: 044-710619

Olen 50-vuotias kuvataiteen lehtori Kankaanpäästä. Olen opiskellut taidehistoriaa Helsingin yliopistossa ja työskennellyt taidemuseoissa ja taiteen koulutuksen parissa. Kulttuurin ja taiteen merkitys henkisen hyvinvoinnin ja ihmisten jaksamisen edistäjänä ovat tärkeitä, mutta poliittisessa päätöksenteossa aina jääneet vähemmälle huomiolle.

Uskon että Suomen tulevaisuus voi hakea luovuudesta uutta suuntaa. Työn käsite tulee muuttumaan yhä enemmän luovuutta ja  sisäistä yrittäjyyttä vaativaksi. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelutason säilyttäminen edellyttää myös uusia ratkaisuja. Tarvitsemme lisää yhteisöllisyyttä, osallistavaa demokratiaa ja uusiin ratkaisuihin kannustavaa yhteiskuntaa, jossa epäonnistumisesta ei rangaista ja uuden oppiminen on aina mahdollista.

Maaseudun kehittäminen ekologisen lähiruoan ja uudenlaisten palveluiden ympäristönä tarjoaa mahdollisuuksia myös alueellisesti tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. Pienimuotoinen ja sosiaalinen yrittäjyys luovat mahdollisuuksia taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseksi. Globaali markkinatalous ja jatkuvaan kasvuun perustuva kulutuskeskeinen elämäntapa ovat tuhoisia sekä luonnolle että ihmisten minuudelle ja ihmisarvolle.

10 KYSYMYSTÄ

1)      Suomea vaivaa miljardiluokan kestävyysvaje. Kerro kolme keinoa, millä valtion alijäämät hoidetaan?

• pidetään huolta Suomen talouskasvusta ja kilpailukyvystä, niin pitkälle kuin se on kansallisilla keinoilla mahdollista
• hallitusneuvotteluissa sovitaan veropolitiikasta, jolla taataan hyvinvointipalveluiden taso, työn tuottavuus ja kansalaisten oma kisakestävyys. Luotan tässä parlamentarismin viisauteen.
• uusia innovatiivisia tuottavan työn ja yrittäjyyden kannustamisen muotoja pitää löytää

2)      Mitä mieltä olet kuntaliitoksista?

• lähidemokratia ja lähipalvelut vaarantuvat aina kun uudistetaan hallintoa  pelkästään kustannustehokkuuden näkökulmasta
• nykyisessä aluehallintomallissa kuntaliitosten tuomia etuja pitää Pohjois-Satakunnassa hyödyntää niin kauan kuin hyötyjä on tarjolla
• itsemääräämisoikeutensa takaamiseksi kunnilla pitää olla riittävästi asiantuntemusta ja resursseja mm. maankäyttöpolitiikassa ja kulttuuripalveluiden tuottamisessa

3)      Mitä mieltä olet vierastyöläisistä? Onko Suomen pakolaispolitiikka kunnossa?

• talouskasvun ja kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää osaavan työvoiman saatavuutta ja sen takaamiseksi työvoiman rekrytoinnissa pitää olla mieluummin aloitteellinen kuin odotella passiivisesti, että osaajat ehkä jossain vaiheessa löytävät tänne.
• pakolaispolitiikassa Suomen pitää noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, ottaa kiintiömme verran pakolaisia, antaa humanitaarista apua ja olla aktiivinen kansainvälisissä neuvotteluissa

4)      Eläkeikärajan kattoa halutaan nostaa parilla vuodella. Oma kantasi?

• työelämässä saa jo nyt olla 67-vuotiaaksi – työoloja ja johtamiskulttuuria kehittämällä saataisiin yhä useampi jaksamaan pidempään.
• eläkeikäkattoa voitaisiin nostaa parilla vuodella, mutta joidenkin ammattiryhmien eläkkeelle pääsemistä pitäisi helpottaa
• eläkkeelle siirtymisen raja on jo noussut yli 60-vuoden, joten kannustamalla eläköitymiskää saadaan nousemaan

5)      Toteutuuko tasa-arvo käytännössä?

• tasa-arvoisuuden mittareissa Suomi on hyvällä sijalla, mutta monet liike-elämän, viihde-elämän yms. usein kansainväliset toimintatavat ovat naisia syrjiviä tai halventavia
• politiikan tekijöiden kohdalla näytämme tällä hetkellä hyvää kansainvälistä esimerkkiä
• tasa-arvoisuutta on myös ilmainen koulutusjärjestelmä, joka takaa itsensä kehittämisen väylän riippumatta taloudellisista lähtökohdista. Tästä edusta Suomen on pidettävä kiinni
• alueellinen tasa-arvo ei toteudu palveluiden saatavuudessa ja esim. kulttuuripalvelut ovat todella räikeästi keskittyneet pääkaupunkiseudulle

6)      Mitkä ovat Pohjois-Satakunnan pahimmat ongelmat ja puutteet? Mitä tekisit niiden korjaamiseksi?

• tuottavan työn väheneminen suhteessa terveydenhoito – ja sosiaalipalveluihin, nuorten ja koulutettujen siirtyminen kasvukeskuksiin, infrastruktuurin heikkeneminen, alueellisen yhteistyön ja edunvalvonnan puute
• ongelmia saadaan ratkaistua kun koko alueelle tyypillistä yritteliäisyyttä kannustetaan ja löydetään esim. kaupallisista ja hyvinvointipalveluista sekä monimuotoisen maaseudun kehittämisestä uutta työtä ja hyvinvointia.  Paikallisen innovaatio-osaamisen jalostamisen lisäksi täytyy uskaltaa hankkia tarvittavaa osaamista muualta. Vetovoimaisuutta kehitettävä mm. kulttuuripalveluilla.

7)       Onko verotus oikeudenmukaista? Onko pääomia tai omaisuutta tarpeen verottaa nykyistä enemmän?

• verotus on oikeudenmukaista, jos sillä pystytään takaamaan hyvinvointipalveluiden taso, yritystoiminnan kannattavuus ja kannustavuus sekä tukemaan kulttuuria hallinnon sijaan
• jos em. asiat eivät muuten hoidu niin verotusta täytyy kiristää, mieluummin niin etteivät sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat kärsi

8)      Mielipiteesi maanpuolustuksesta. Yleinen vai palkka-armeija, entäpä Nato?

• maanpuolustustahto ja isänmaallisuus ovat muuntuneet kansainvälistyneessä toimintaympäristössä kansallisten etujemme puolustamiseksi, rauhan turvaamiseksi ja konfliktien ehkäisemiseksi
• yleinen asevelvollisuus toimii toistaiseksi hyvin, on demokraattinen ja tasa-arvoinen
• armeijamme Nato-yhteensopivuus luo edellytykset tiiviimpään yhteistyöhön, joka voi olla viisas optio tulevaisuudessa, vaikka kukaan ei tietenkään halua tunnustaa ”vievänsä” meitä Natoon

9)      Pitääkö EU-jäsenyydestä järjestää uusi kansanäänestys? Haikailetko markan perään?

• ei tästä asiasta ole tarvetta järjestää kansanäänestystä
• olemme ansainneet hyvät neuvotteluasemat EU-ssa  ja pystyneet pitämään kansallisista eduistamme kiinni euron aikana

10)   Muuttuuko vaalien jälkeen mikään, jos muuttuu, niin mikä?

• politiikan tekeminen muuttuu läpinäkyvämmäksi
• kansainväliset päätökset ja sopimukset kaventavat kansallista liikkumavaraamme  yhä enemmän, myös vastuumme kansainvälisissä ongelmissa lisääntyy

IDOLI?

Ihailen herännäisjohtaja Matti Pukanhaavaa (1751-1833) Hän on ainut kankaanpääläinen suurmies, jolle jälkipolvi on pystyttänyt muistomerkin. Luin nuorena hänestä kertovan kirjasen ja siitä asti hänen hahmonsa alkoi elää mielikuvituksessani omaa elämäänsä. Pukanhaava vietti lapsuutensa todennäköisesti samassa maisemassa kuin minä.  Olen arvostanut mm. hänen herkkyyttään luonnon ilmiöihin sekä hänen karismaansa ja ihmistuntemustaan. Hänen varsinaiseen hengelliseen työhönsä on vaikeampi samaistua, mutta näen hänen urassaan ennen kaikkea kansansivistysaatteen ja henkisen kulttuurin viljelyn esiasteen. Kankaanpääläisten soisi löytävän hänet oman paikallisidentiteettinsä taustalta ja omassa ajassammekin Matti Pukanhaavan elämä ja teot on mitä esikuvallisin selviytymistarina vaikka oopperan aiheeksi.

Ulla Hietamäki, Kirkkovaltuuston jäsen, Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja

Elina Kangas, Kirkkovaltuuston jäsen, Nuorisotyön johtokunnan varapuheenjohtaja

Maire Karjalainen, Diakoniatyön johtokunnan varajäsen

Harri Rauhaniemi, varavaltuutettu

Tiina Sampakoski, Lähetystyön johtokunnan jäsen

Markku Suominen, Nuorisotyön johtokunnan varajäsen

Matti Velhonoja, Musiikkityön johtokunnan jäsen